tiistai 15. helmikuuta 2011

Kotiäidin yt-neuvottelut?

Posti toi tänään kirjeen, jonka päälle piti vetästä pitkät päiväunet. Nyt alkaa pää tasoittua, eikä olokaan ole ihan niin hutero.
Täällä kaupungissa asuvaiset joutuvat miltei poikkeuksetta pulittamaan asumisestaan eli kodistaan pitkän pennin.
Perinteisesti voisi ajatella, että kaupungin omassa vuokra-asunnossa vuokra olisi jollakin tapaa kohtuullinen, toki tänä päivänä kaupunginkin asuntoja alkaa olla huimilla vuokrilla höystettynä. Olen ajatellut meidän vuokrasta tähän asti, että se on sietokyvyn rajoilla, eli ei niin kauhean paha, kun ottaa huomioon asunnon sijainnin ja että talo on vasta 16 vuotta vanha. Maaliskuun alun tarkistuksen jälkeen vuokra 105,5:n neliön kerrostaloasunnosta on 1154,11. Eikä se ole mitään salaista tietoa. Jos joku haluaa laittaa kaupungille hakemuksen tähän asuntoon siinä toivossa, että pääsee tähän meidän jälkeemme, on asunnon pohjapiirros ja vuokratiedot vapaasti saatavilla kaupungin asuntohankinnan toimistosta.
Sitten kun nämä kaupunkilaiset täällä alkavat palkkatuloillaan (tai mitä tuloja nyt kullakin sattuu olemaan) makselemaan vuokriaan, huomataan hyvin pian, että kolmannes tuloista rapsahtaa asumismenoihin. (Karkea keskiarvo nykyään.)
Näiden asumismenojen tasoittamiseksi on luotu järjestelmä, joka on nimeltään asumistuki. Tuen jakamisesta ja hakemusten käsittelystä huolehtii Kela.
Järjestelmä on pyritty luomaan oikeudenmukaiseksi. Pääperiaate tuen jakamisperusteissa on luonnollisesti: mitä enemmän perheelläsi on bruttotuloja, sitä vähemmän saat asumistukea. Lapsilisiä muun muassa ei lasketa bruttotuloiksi.
Ilman asumistukijärjestelmää emme mekään olisi voineet asua kuukauttakaan tässä asunnossa. Se, että saat asumistukea, velvoittaa sinut itse huolehtimaan, että riittävän ajoissa huolehdit Kelalle tiedon tulojen muutoksista tai asumisessa tapahtuvista muutoksista. Jos hidastelet, liikaa maksettu tuki tietysti peritään pois.
Ihmettelette varmaan, mitä muija käypi itsestäänselvyyksiä tässä jahkaamaan. Yritän saada jonkin loogisen ratkaisun tänään havaittuun ongelmaan, että maaliskuun alussa perheen nettotulot putoavat lähes 500 euroa. Syynä on Maatalouskoululaisen vanheneminen (isosta tytöstä ei enää makseta lapsilisää) ja asumistuen pieneneminen. Ja asumistuki pienenee sen takia, että perheen bruttotulot ovat kasvaneet viime heinäkuisen tarkistuksen jälkeen. Siihen mahtuu vielä miehen kolmen kuukauden sairaslomakin, jolloin hän oli vajaalla palkalla.
Huomautan vielä, että en tätä kirjoita siinä hengessä, että rutisen yhteiskunnan tarjoamien etujen vähyyden takia. Tänä päivänä Suomessa yhteiskunta tarjoaa lapsiperheille enemmän erilaisia tukimuotoja kuin koskaan ennen Suomen historiassa. Siitä ei ole kysymys, pois se minusta. Se, miksi otan asian puheeksi, on lähinnä tarve muistuttaa itselleni, että kaikki pyrkimykset kaikenpuoliseen omavaraisuuteen ja yhteiskunnan avusta riippumattomuuteen on edelleen ajankohtainen ja tavoittelemisen arvoinen asia. Kaikkein mieluiten eläisin elämää tyystin ilman yhteiskunnan suoranaista tukea.

Tuon suuruusluokan tulonpudotukset vaativat tietysti järeitä säästötoimenpiteitä. Niitäpä olen sitten tänään mietiskellyt. Alkavat nimittäin säästökohteet olla aika vähissä. (Vinkkejä vastaanotetaan, mutta huomioikaa:
kotivakuutuksen omavastuu on jo nostettu, lehtitilaukset on lopetettu, maksulliset tv-kanavat on lopetettu, vaatteiden osto vaateliikkeistä lopetettu, sähkölamppuja on karsittu kotoa, kotona leipomista en voi enää lisätä, teen sitä muutenkin joka päivä, sukulaiset ruokkii, lapsia käsketään syömään koulussa vatsa täyteen, kaikki tarjolla oleva ilmainen ruokatarvike kelpuutetaan..)

Loppukaneettina, ettei herkät/sydämelliset lukijat huolestu:
voi veikkoset, kyllähän tästä selvitään! Eipä sitä ole ennenkään noin pikkujuttuihin elämä pysähtynyt.
Ja viiden lapsen kuumekin laskee aikanaan.

7 kommenttia:

  1. Tsemppiä säästökohteiden löytämiseen. Hyviä vinkkejä kelpuutetaan täälläkin :))
    Näin pöndellä asuvan näkökulmasta tuo vuokra on ihan järjettömän suuri, mutta uskoisin silti olevan ihan kohtuullinen siellä pääkaupungissa. Ne Kelan jutut on kyllä ihan oma maailmansa. Aikoinaan olimme kuin rikollisi akun mies oli yrittäjä ja piti hakea tukia. Ihan hirveä oli se paperirumba sen takia.

    Toivottavasti kuumeet helpottaa pian!

    VastaaPoista
  2. :-) Tätä on ihana lukea. Muidenkin pitäisi. Ihmiset marisevat niin pienistä, antavat oman päivänsä ja muittenkin päivien pilaantua älyttömän herkästi.

    VastaaPoista
  3. Jassoo, teilläkin kuumeillaan. Samma häär.
    Kyllä se tiukalle laitta kun kuukausiansioihin tulee tuommoinen lovi.Tsemppiä.

    VastaaPoista
  4. Eipä tule mieleenikään että valittaisit!
    On tässä nähty että Sinä ja miehesi olette selviytyjiä. Uskon että en ole ainoa blogisi lukija joka huokailee ilosta ja ihmetyksestä
    elämänne seikkailua lukiessaan.

    Sekin on riemastuttavaa että Sinä nostat kissan pöydälle, asia asiana!
    Niin usein me ihmiset "näytämme vain kuvia" Teillä sanotaan blogiovella "tervetuloa katsomaan!"

    VastaaPoista
  5. Ensimmäisenä mä mietin, että järjetön vuokra! Täällä päin samankokoisesta kämpästä ei tarvii maksaa läheskään tollasia summia. Ei edes omakotitalosta. Tosin, tämähän ei olekaan pääkaupunkiseutu. ;) Rehellisesti sanottuna, mä en suostuisi ikinä maksamaan vuokraa noin paljon. Siis maksetaanhan me nyt enemmän kuussa lainaa, mutta sen maksaminen tuntuu jotenkin helpommalta, kun tietää sen olevan aina kotiinpäin.

    Mutta se mikä jäi päälimmäisenä mieleen, on se, että mun mielestä on hienoa, että te olette uskaltaneet kasvattaa perheenne kokoa tietäen kuitenkin, että taloudellinen tilanne ei aina välttämättä ole paras mahdollinen. Säästövinkkejä ei tähän hätään osaa minäkään enempää antaa, ennemminkin voisin tosiaan ottaa oppia teiltä ja lopettaa kaiken turhan ostelun. ;)

    Ja jos en ole ennemmin sanonut, niin kerrottakoon, että sun tekstejä on kiva lukea, koska aina saa jotain ajattelemisen aihetta. Kiitos siitä.

    Paranemisia!

    VastaaPoista
  6. Onpa hyvä, että te kaikki olette sitä mieltä, että ei ole järkevää maksaa tallaista vuokraa.
    Toimet päästä pian muuttamaan maalle ja lämmittämään taloa oman metsän puilla tuntuu hyvin mielekkäiltä. Kiinteistöverot ja ison tilan vakuutusmaksutkaan ei tunnu niin kohtuuttomilta.

    Kiitos kannustavista kommenteistanne.
    (500e ei enää tunnukaan ihan niin pahalta.. vaikka melkein on varpaat perikadon reunalla..)

    VastaaPoista
  7. On se aika hassua et me lyhennetään omakotitalon lainaa alle puolet tuosta summasta kuussa! Mutta maalla on erilaista, ja mitä pohjoisemmaksi mennään, niin halvempaa. Silti täälläkin tulee päivittäin mietittyä erilaisia tapoja miten säästää, omakotitalossa kuitenkin on omat lisäkustannukset, varsinkin vanhassa!
    Mut sinä olet niin positiivinen ihminen että todellakin pärjäätte! Tsemppii!

    VastaaPoista