perjantai 8. huhtikuuta 2011

Nopea, pieni päivällinen

Pientä kivaa askaretta tänään.
Vein lapsenlapsen kanssa eskaritytön tarhaan ja sitten suuntasimme ruokakauppaan. Iltapäivän ruokavahvuus on ainakin 17 henkeä, joten minulle epätavallista ruuan etukäteissuunnittelua oli pakko vähän harrastaa. Tällä syöjämäärällä on parasta pelata varman päälle, tarkoittaa sitä, että menuun valintaperusteena on taattu menekki.
Ajattelin lihapullia tai jauhelihapihvejä, jos jauhelihaa löytyy punaisella hintalapulla. Iloinen yllätys oli Snellmannin naudan sisäpaistipalat -30% jo valmiiksi tarjoukseen laitetusta siedettävästä hinnasta. Kun kolme kiloa "puhdasta" lihaa saa hiukan yli kahdella kympillä, se kertoo siitä, että lihan hinta on noussut hurjasti viimeisen vuoden sisällä. Tämä hinta kun todellakin tulee kahden eri alennuksen jälkeen.
Perunamuussi täysmaitoon ja voihin tehtynä kelpaa aina ja kaikille. Nyt höyrykattilani kapasiteetti ei enää riitä, kun keitetään 4 kiloa perunoita, joten pitkästä aikaa pelleilen perunoiden vedessäkeittämisen kanssa. Jos olisi Mehumaija, siinä tämä perunankeitto olisi leikintekoa.
Kastikkeeksi valitsen takuuvarman Knorrin Ruskeakastikkeen ja terästän sitä aidolla kuohukermalla.
S-marketin tarjouksessa oli 89 sentillä kirsikkatomaatteja. Tunnen itseni aina synnintekijäksi ostaessani tuoretavaraa pakattuna viiltelevään muovirasiaan. Meillä kun kaikki muovi heitetään surutta sekajätteisiin, kun muuta vaihtoehtoa ei vielä ole. Melkein itkettää. Itkua välttääkseni en ole koko talvena ostanut näitä muovirasioita, nyt salaatinmieliteko edullisesti sai minut kyseenalaistamaan periaatteitani.
Yhtenä päivänä silputtua jäävuorisalaattia syödessään eskarityttö sanoi, "ettet äiti ole ikinä tehnyt salaattia". Siis koko talvena. Ja se on totta. Periaatteesta en osta Suomen talveen tuotteita, joita täällä ei talvella kasva.

Pari edellistä kertaa kokolihan kanssa taistellessani olen käyttänyt konstia, jota tuskin opetetaan missään ruuanlaittajien koulussa. Homma muistuttaa askartelua. Koska leikkuuveitseni ovat vähän surkeassa jamassa, kokeilin kerran lihan palastelua keittiösaksien kanssa. Palapaisti, suikalepaisti ja ohuenohuet lihalastut onnistuvat todella sukkelasti ja helposti. Kalafileet olen iätajat palastellut saksien kanssa, mutta en arvannut, että tunarille saksit sopivat myös lihan leikkamiseen. Täytyy kysyä tädin lihanleikkajamieheltä seuraavan kerran tavatessamme, mitä hän hommasta sanoo. Veikkaan, että pyörittelee päätään ja yrittää muotoilla lauseensa kohteliaaksi.

Koska lapsenlapsi nukkuu armeliaasti, kuorin äkkiä nuo perunat ja alan tapella lihakönttien kanssa, jotta saan ne uuniin hautumaan.

Tirtetta täällä ikävöi Maatalouskoululaissiskoa niin kovasti, että jalkaan ihan koskee. Mansikoidensyönti hiukan helpotti.

11 kommenttia:

  1. Onpas mahtavan kokoinen ruokailijaporukka! Mietin, millainen ruokailuryhmä teillä mahtaa olla. Ainakaan meidän pöytä ei vedä millään noin montaa henkeä. Voin kuvitella, millainen puheensorina teillä kuuluu! Hauskaa perjantaita!

    VastaaPoista
  2. Ahh..kuinka kodikasta.
    Meillä oli helppo perjantai vain kymmenen syöjää.
    Tirtetalle jalkaan voidetta ja pienet hieronnat .... on se kivaa kun on isoja sisaria ikävä. Meilläkin nuorin kävi iso-veikan kanssa hampurilaisella ja perjantai karkit ostamassa sanoi, kuinka oli niin kiva reissu kun sai iso-veikan mukaansa.

    VastaaPoista
  3. salaatista pääsenkin mutakakkuun. Eilen sun blogista ihanan mutakakun ohjeen, josta mainitist vielä että voi kertoa kolmella. Ööh, nyt en löydä sitä täältä enää. Onkohan se sulla niin helpossa paikassa et voisit sen tänne jakaa? :) Anteeksi et tällaista kysyn. Olis heti eilen pitänyt se itselle kopsaa...

    VastaaPoista
  4. Sakset on hyvä apuneuvo ja kyllä sitä ruoanlaittokoulussakin harrastettiin, älä yhtään eppäile! Minä löysin eilen kaupan tarjouksesta rypsipossupaistia n. 7 e/kg ja ostettiin heti kaksi. Pilkoin ne isoiksi paloiksi (ei tosin saksilla) ja pistin muutaman sipulin kanssa pataan ja uuniin. Ai että oli hyvää ja meille monen päivän ruoka.

    VastaaPoista
  5. TIITU: Se mutakakun ohje löytyy tammikuun teksteistä. (kelaa tuota sivupalkkia alemmas, kunnes tulee "Blogiarkisto" Tammikuu)
    Lisää sitä maitoa siihen varovasti vähän kerrallaan. Jauhojen turpoamisesta riippuen aina ei tarvitse kuin pienen lorauksen.

    VastaaPoista
  6. Tää on se juttu, jolle mun armas Pikkuveli aina nauraa: että mä hyppään asiasta toiseen, ettei lukija/kuulija arvaakaan, että puhe on jo mutakakusta: tuossa äskeisessä repliikissäkin käsken lisäämään maitoa tammikuun blogiarkistoon.
    (nyt yritän tehä parannusta tässä asiassa)

    VastaaPoista
  7. Heippa "Kaupunkilais-serkku", sitten eräänä päivänä kasvatatte kiinankaalia pellonlaidalla ja saatte omaa salaattivärkkiä huhtikuulle asti, luomua ja läheltä. Paljon kevätaurinkoa ja sisua sinne kaupungin hulinaan toivottelee "maalais-serkku" salaattimaalta.

    VastaaPoista
  8. Anne: ai-jai, kun puhut ihania! Meillä tämä kaupungin kova ankeus laittaa vauhtia mielikuvitukselle ja välillä unohtuu maaseudun elämän satunnaiset hankaluudet. Joka tapauksessa joskus tulevaisuudessa meillä on valtaisa kasvimaa!
    Muutaman viikon päästä pääset Sinäkin toisitoimiin omallasi.

    VastaaPoista
  9. Et vielä kertonut, miten hoidat ison perheen yhteisruokailut. Minulla on neljä lasta ja poika/tyttöystävineen kun ruokailemme alkaa olla tiukkaa.

    VastaaPoista
  10. Jutta: Sori, unohdin.
    Meillä on krooninen ahtaus kaikkialla (105m2, 14 asukasta, sauna haukkaa monta neliötä).Esim. pyykki kuivataan ja käsitellään olohuoneessa/ruokailutilassa. Ihan tällainen perusnäkymä meidän ruokapöydällä (iso pirttipöytä+penkit) on, että puolet pöydästä on pyykkien/pyykkikorien peitossa. Kaikissa juhlakuvissakin kautta vuosien näkyy pyykkikasoja taustalla.(Emännälle se on vähän noloa)
    Ruokailut hoituu jouluaattonakin periaatteella ota ruoka hellalta lautasellesi, etsi istumapaikka. Yleensä pöydän ääreen mahtuu noin kuusi ipanaa kerrallaan.
    Jos on ruokavieraita ja katan pöydän, tehdään niin monta kattausta kuin tarvitsee ja syömään pääsee nälkäisimmästä päästä.
    Voisi olla ravitsemusneuvojalla tuskanhiki päässä meidän touhuun tutustuessaan.
    Varsinkin iltaruuan aikaan saattaa satunnaisista kulkijoista siunaantua niin paljon syöjiä, että parikymmentä nuppia on ihan normaalimenoa.

    VastaaPoista
  11. Kuulostaa kodikkaalta. Meilläkin oli yhdessä asunnossa pesukone keittiössä, kun ei kylppäriin mahtunut, ja sitten tietysti kuivausteline myös keittiö/ruokatilassa. Arkena ei ainakaan minua haitannut tippaakaan.

    VastaaPoista