lauantai 21. toukokuuta 2011

Kyläilyterapiaa

Täällä on höpisty paljon vähäpätöisemmistäkin asioista, niin olisi suorastaan vääryys, jos en kertoisi tehneeni tänään jotakin hyvin historiallista. Olen ollut niin sanotusti kylässä. Kylässäkäynti siis tarkoittaa sitä, että toisessa huushollissa asuva ihminen ehdottaa, että tulisitko kylään ja sitten sovitaan päivä ja summittainen kellonaika ja yrität silloin poistua omasta huushollistasi ja mennä millä hyvänsä liikennevälineellä tai omin jaloin sen kutsujan huusholliin.
Olimme maanantain suurtapahtumassa, eli kirjastoautokäynnillä, sopineet ystävättäreni kanssa, että lauantaina kello kaksi minä ja Maatalouskoululainen menemme heille kylään.
Aamu oli luonnollisesti hyvin kiireinen, koska otaksuin kyläreissuni venähtävän kaksituntiseksi. Niin siinä kävikin ja oli hyvä, että jätin lihakeiton hellalle valmistumaan omia aikojaan, muuten kotiinjäävät olisivat nälkiintyneet liikaa.
Nyt minulla on hyvin virkistynyt ja levännyt olo. Ihan kuin olisin ollut lomamatkalla vähintään. (Meinasin sanoa kylpylässä, mutta en tiedä, miltä tuntuu kylpylässäkäynnin jälkeen. Arvelen, että rentoutuneelta.)
Samalla pääsin sujuvasti kuulemasta ikkunan alta torilta kantautuvaa epämääräistä musisointia ja metakkaa, kun torilla vietettiin tänään Ruoholahden Kalaaseja. Lions-yhdistyksen hyväntekeväisyystapahtuma se kyllä on, mutta musiikin suhteen on menty siitä, mistä aita on matalin. Ehkä periaatteella: kuka suostuu esiintymään tapahtumassa.

Ilma on täällä ollut sellainen, että ilman talvitakkia ei tarkene parvekkeella pyykkejä ripustaa. Ei siis ole mitään kiirettä roudata talvivarusteita kesäsäilöön. Yleensä juhannuksen jälkeinen viikko on pyhitetty toppa- ja villavaatteiden pesuun. Meillä ei tunneta termiä "välikausivaatteet". Toppatakista siirrytään suoraan hellekelin vaatetukseen.

Miehellä vapaa viikonloppu ja se on harvinaista herkkua. Ja kun ei pääse ylitöihin, on harrastanut ulkoliikuntaa ja kerännyt pulloja yli 20:llä eurolla. Ja mammalle kiikutetaan kaikki rahat.

Sauna on täynnä mummolaan menevää tavaraa. Sitä on niin paljon, että ei viitsi siirtää pois pelkän saunanlämmityksen takia. Arvatkaa, minkä pituinen rupeama se on meidän huushollissa, kun 14 henkeä on käynyt suihkussa ja niistä 7 on pitkähiuksisia naisihmisiä? Suihkuhomma alkaa ilta kuuden jälkeen ja jatkuu yhteentoista.

Nyt menen etsimään muutaman poikalapsen kalanpoikasten pyydystyspuuhista sisähommiin ja jatkan itseni terapoimista pyykin parissa.

3 kommenttia:

  1. Olen aina rakastanut määritelmiä, etenkin suomenkielen sanojen ja sanontojen.
    Näin hyvää en ole koskaan kuullut, selkeää ja vaihtoehdot poissulkevaa kuin on sinun KYLÄSSÄKÄYNTI on. Kiitos ja kiitos!!!

    Rupeankin näin lauantai-illan ratoksi määrittelemään sanontaa: KANATON MAMMA!

    VastaaPoista
  2. On teitillä kans suihku operaatiota kun meilläkin siitä jo saadaan yhden illan ohjelma numero.

    VastaaPoista
  3. harvinaista herkkua,istuskella kylässä ihan ajan kanssa ja yksin:) meille satelee kylä-kutsuja harvakseltaan,ja yritetään koko porukalla mennä,jos se suinkin onnistuu.Anopille ei periaattessakaan yritetä,nuorisolla alkaa seinät ahdistaa yksiössä:)
    Tuo suihkussa käyminen on varmasti oma juttunsa teillä,niinku se on meilläkin!riippuen aivan kuivuvan pyykin määrästä,meillä ku ei vieläkään voi sitä ulkona kuivattaa:(

    VastaaPoista