Voi vetää jo ruksia maanantain päälle

Mies pistäytyi ruokapuolituntisella kotona, lähtee linjalle 18 jatkamaan hommiaan ja tulle yöllä kolmen pintaan taksilla kotiin.
Olen ennenkin sen sanonut, mutta sanon nyt vielä kerran: jos minä olisin työssäkäyvä ihminen ja saisin nauttia lakisääteisestä ruokatauosta, niin minua ei saisi houkuteltua ruokatunniksi kotiin millään. Jos miehellä on mahdollisuus tulla ruokatunnilla kotiin, häntä ei saa syömään kaupungilla millään. Miehen perustelu: kotona saa syödä ilmaiseksi! Siihen minä sanon aina hah-haa, koska mamman kädestä ne papan tienaamat kolikot sinne papan lompakkoon ruokarahaksi joutuvat. Ja niin ilmaista on kaikki ruoka kuin olla taitaa. Tosin tänään mies kyllä voi sanoa syöneensä ilmaiseksi pelkän jalkasäryn hinnalla, koska hänen eiliseniltaisen pulloreissunsa saldo oli muutamaa senttiä vaille 10 euroa.
Mieshän tykkää laskeskella yhtä sun toista. Eilen hän teki karkean laskelman pelkästään omista pullorahoistaan vuoden ajalta. 600 euroa on varmaan aika realistinen arvio, kun kesäaika ja janoiset torillaistuskelijat kartuttaa pullorahatiliä reippaamassa tahdissa. Minusta summa ei ole ollenkaan vähäpätöinen, kun se tienataan pelkän kävelyharrastuksen ohessa lähes vaivatta.
Joskus olemme puhuneet, että olisi mielenkiintoista kerätä koko perheen pullotienestit säästöön joltakin ajalta ja miettiä joku hauska sijoituskohde rahoille. Käytännössä kuitenkin isin ja äidin pullorahat menevät maitorahoiksi, lasten pullorahat menevät muussa muodossa kurkusta alas. Eli lapset saavat tienata omat viikkorahansa.
Yksi lapsista kertoikin tänään, että koulussa oli kyselty luokan kesken, kuinka paljon kukin saa viikkorahaa.
Kymppi viikossa oli ollut aika tavallinen raha. (Pakko tehdä pieni laskutoimitus: perheessämme on tällä hetkellä  10 lasta, joilla ei ole tuloja miltään ulkopuoliselta taholta. 10e X 10 lasta = 100e/viikko, n.400e/kk).
Totuus on kuitenkin se, että vaikka lapsi saisi kuinka paljon viikkorahaa tahansa, hän keksisi sille mukavaa käyttöä aika vähällä miettimisellä. Vaikka lapsi ei saa viikkorahaa laisinkaan, hänelle silloin tällöin siunaantuu rahaa jostakin ja pääsee toteuttamaan pieniä mielitekojaan. Kyllä niukoista namiostoksista oppii myös jakamaan, kun sääli ja myötätunto astuvat kuvaan pikkusisaruksen pyytäessä kauniisti.

Sietämättömän karkinhimon iskiessä olen neuvonut lapsia kertomaan sen heti minulle. Se taas on vaarallinen yhdistelmä, jos rahaton, karkinnälkäinen lapsi kuljeskelee kioskien tuntumassa ja katselee kioskien herkkuja.
Silloin vaara joutua rosvon tielle on todellinen hyvin kuuliaisellakin lapsella.

Koska tyylilleni uskollisena olen aloittanut puheeni taas miehestä, pullojenkeruun kautta siirtynyt raha-asioihin ja lapsiin, voin jatkaa samalla sekopäämummon linjalla loppuun asti, että on mieli tyhjä.
Lapsenlapsi oli soittanut sunnuntaiaamuna äitinsä älypuhelimella Ruotsin papalle kello 5 Ruotsin aikaa.
Tämä Suomen mummo on vähän kade, kun lapsenlapsi ei ole vielä oppinut soittelemaan hänelle. Kerron teille, kun hän osaa tehdä sen ensimmäisen kerran omatoimisesti. Hän täyttää syyskuussa 2 vuotta.

Nyt minäkin tiedän, mikä on lainhuudatustodistus. Tilasin aamulla Mikkelin maanmittaustoimistosta sellaisen mummolan tilasta. Tiedot saaresta oli jossakin hävyksissä ja asiat nytkähtävät nyt eteenpäin, kun kaikki tarvittava tieto on yhdellä paperilla.
Lisäksi mummo oli tavannut peltojen vuokraajaisännän karhitsemishommissa ja tämä oli lupaillut, että Maatalouskoululainen on tervetullut heidän tilalleen vuoden kuluttua kesällä työharjotteluun. Silloin saattaa olla Maatalouskoululaisella jo ajokortti taskussaan ja papan auto saa kyyditä hänet tilalle töihin.

Tänään oli yksi lapsista koulun pääsykokeessa. Huomenna on toinen. Toivottavasti kumpikin pääsee ensi syksynä aloittamaan mieleisessään koulussa.