Pihatalkoot helsinkiläisessä kerrostalossa

Koska kyseessä on meidän lasten kevään kohokohta, on asia mainittava täälläkin: tänä iltana oli pihatalkoot.
Pari viikkoa sitten ilmaantui rappujen ilmoitustauluille listat, joihin kukin perhe raapusti nimensä ja arvioitujen osallistujien määrän, mikäli aikoi osallistua talkoisiin. Ilmoittautuminen on välttämätöntä sen takia, että taloyhtiön tädit ja sedät osaavat varata talkooväelle riittävästi grillimakkaraa ja juotavaa.
Pihatalkoot helsinkiläisessä suuressa kerrostalossa tarkoittaa kukkapenkkien ja istutusten kohentamista, pihan lakaisua ja haravointia, kiveysten pesua ja kuorikatteen levittelyä pensasistutusten juurille.
Minä kahden pienimmän tytön kanssa kitkimme rappumme viereisen alppiruusupenkin ja levittelimme kymmenen saavillista kuorikatetta kasvien juurille. Neljävuotias oli oikein näppärä ja ahkera ja työn jälki oli ihan yhtä siistiä kuin aikuistenkin jäljiltä.
Ensimmäisen kerran talomme kuusitoistavuotisessa historiassa talkooväkeä oli silmämääräisesti arvioiden yli 30 henkeä. Talossa on 171 huoneistoa liiketilojen lisäksi ja asukkaita yli 340 henkeä. Asukkaiden ainoa yhteinen  "tapahtuma" ovat nämä jokakeväiset pihatalkoot, vaikka esimerkiksi talossa oleva kerhohuone tarjoaisi rajattomasti mahdollisuuksia vaikka minkälaiseen puuhasteluun. Yhden kerran kerhohuoneella on vietetty kierrätystapahtumaa pienimuotoisen talokirppiksen muodossa, mutta osanotto jäi kaikinpuolin vaisuksi.
Suurin osa talon aikuisista on työssäkäyviä, joten vapaa-ajan riennot vietetään mielummin jossain muualla, kuin oman talon kulmilla.
Kerhohuone on reilun kokoinen avara tila pienine keittiösyvennyksineen ja ruokapöytineen. Tila on kaikkien asukkaiden vapaassa käytössä, mutta avain täytyy hakea kaupungilta isännöitsijätoimistosta. Avaimen kuskaaminen edes takaisin tietysti hillitsee tilan tarpeetonta lainailua.
Viime keväänä järjestimme tyttären lakkiaisjuhlat kerhohuoneella ja tuollaisiin muutaman kymmenen hengen tilaisuuksiin tila onkin omiaan.

Talomme on ns. sekataloyhtiö. Se tarkoittaa sitä, että talo on rakennettu valtion hitas-ehdoin, mutta sisältää  myös vapaarahoitteisia vuokra-ja omistusasuntoja. Olen itse vuosien mittaan ollut oikein tyytyväinen tähän asumismalliin, koska monenlainen hallintasuhde asuntoihin tuo kuitenkin napakkuutta yhteisten asioiden hoitoon, eikä kenenkään intresseissä ole jättää paikkoja rempalleen. Sen kyllä ymmärrän, että omistusasunnon haltijoita harmittaa joidenkin vuokra-asujien välinpitämättömyys yhteisten asioiden ja tilojen hoitoon. Kaikkien edun mukaista kun olisi, että talon arvo säilyisi, eikä vuokra- ja vastikekulut nousisi kohtuuttomiksi lisääntyneiden hoito-ja huoltokulujen takia. Jokainen rikottu ikkuna ja töhritty seinä kun maksetaan jokaisen lompakosta.
Asukkaiden vähäinen vaihtuvuus kertoo siitä, että tässä talossa asukkaat viihtyvät. Niin mekin.