Perushoitaja evp

"Työlistalla" tälle päivälle lukee vain "pihatalkoot" ja muistutus Maatalouskoululaisen mummolaanlähdöstä. Aamuyöstä alkaen on tullut vastaan listan ulkopuolisia hommia.
Muutaman minuutin yli neljä aamuyöllä puhelimeni soi. Näin, että naapurin pappa soittaa. En saanut selvää, mitä hän sanoi, mutta menin hänen ovensa taakse. Kohta hän soittaa uudelleen ja sanoo, että yrittää avata minulle oven.
Naapurin papalle oli yön aikana noussut korkea kuume ja olo oli muuttunut niin huteraksi, ettei hän tahtonut pysyä jaloillaan. Pitkän tovin hän sai taistella ovea auki.
Talutin hänet sängylle ja rupesin selvittelemään, mistä on kyse. Ambulanssia siinä sitten tarvittiin, kun sydänkin löi reilusti lisälyöntejä ja ensihoitajat mittasivat lämmöksi yli 39.
Minua on ennenkin ärsyttänyt ja ärsytti nytkin (lievästi), että avun soittamisesta lähtien asenne auttajilla on "no tullaan katsomaan, mistä on kyse". Kun on yli kahdeksankymppinen, yksinasuva vanhus, jolla ei jalat kanna, on kuumeessa ja sydän lyö mitä sattuu, niin sairaalaanlähdön tarpeellisuutta pohditaan pitkään ja hartaasti. Ymmärrän kyllä hoitajana taustatietojen keräämisen ja huonokuntoisuuden syiden selvittelyn tarpeellisuuden, mutta aprikointi, "jos kuitenkin vielä pärjäisi aamuun asti kotona ja menisi sitten omalle terveysasemalle" on jotenkin käsittämätöntä täällä suurten potilaslukujen luvatussa maassa.
Siis niin säälin näitä vanhoja, joiden lähin omainen on vaimovainaan sisaren poika.
Vastaisen varalle pappa antoi hoteisiini kotiavaimensa.


Olin illalla ajatellut nukkumaanlähtiessä, että olisipa kiva herätä aamulla tosi aikaisin, niin näkisi auringon nousun ja aamun valkenemisen. Tuli siis herättyä aikaisin.
Puoli seitsemältä heräsi eskarityttö ja valitteli korvaansa kipeäksi. Korva oli oireillut pari viikkoa sitten ja oli rauhoittunut parin päivän kipulääkkeiden syömisellä. Nyt en jäänyt enää arvelemaan, vaan tilasin heti kahdeksalta omalta terveysasemalta hänelle lääkäriajan. Aika saatiin jo yhdeksäksi, joten koululaiset hätisteltyäni käväisimme Lauttasaaressa. Onneksi tulehduksen merkkejä ei näkynyt, mutta ruinasin kuitenkin tytölle reseptin omaan Ventoline-pulloon, koska olin antanut talvella veljen pullosta yöyskään helpotusta. Lasten hengitystieinfektioihin, joihin liittyy yskää tai keuhkoputkien ahtautumista, antaa nopean avun parina päivänä otettu Ventoline mixtuura. Monet lääkärireissut olen säästynyt, kun on ollut kotiapteekissa Ventolinea varalla.

Näköjään lääkärireissumme aikana on selvinnyt taipaleelle myös mummolaanmenijä. Lapsenlapsi ehdottelee keinumaanmenoa, välipalaleipomuksia mietiskelen toisella aivopuoliskolla. Palaan siis arkijärjestykseen.