C-rapun koira

Olemme siis asuneet tässä talossa kohta 17 vuotta. Paljon on naapureita, jotka ovat asuneet yhtä kauan. Vaikka varsinkin vuokra-asunnoista myös silloin tällöin muutetaan pois, niin sanoisin, että ihmiset ovat pitäneet tästä talosta ja asuinympäristöstään. Lisäksi talon hallinnasta vastaava taloyhtiö on koko ajan tehnyt hyvää työtä asukkaiden viihtyvyyden ja talon arvon säilymisen puolesta.

Yksi naapureistamme on ollut erityisen rakas koko talon asukkaille, varsinkin talon lapsille. Tämä asukas on ollut rakas kaikille talon lapsille liki kolmentoista vuoden ajan. Moni talosta jo muuttanutkin, entinen "lapsi" muistelee lämmöllä tätä talon asukasta. Tämä talon asukas oli harvinaisen hyväluonteinen labradorinnoutaja. Ilman erittäin lapsirakkaita isäntäänsä ja emäntäänsä ei tästä koirasta olisi tullut kaikkien lasten lemmikkiä. Kun tämä koira tallusteli pihaan kävelylenkiltään, ei emännällä ollut koskaan niin kiire kotiin, etteikö pihassa olleet lapset olisi saaneet antaa paria rapsutusta tai halia koiraystävälleen.

Kaksi tytöistämme sai joskus ulkoiluttaa tätä ihanaa koiraa, kun isäntäväki oli matkoilla. Se oli tytöille aina suuri ilo ja etuoikeus. Kesällä Lapinlahdensairaalan rannasta yksi kaistale nimettiin jopa tämän koiran nimen mukaan. Siitä paikasta tuli "N:n uimapaikka". Jos joku kävi uimassa sillä kohtaa rantaa, hän oli käynyt "N:n uimapaikassa".

Vaikka en ainakaan vielä lukeudu ihan ehdottomiin koiraihmisiin, niin tämän koiran uskomattoman luonteen opin vuosien varrella tuntemaan. Ihastelen edelleenkin, kuinka valloittava persoona voi olla koiralla! Kun viimeisen kerran näin harmaantuneen koirarouvan palaamassa iltakävelyltä emäntänsä kanssa, N katsoi minua ikäänkuin sanoen "älä hyvä ihminen nyt jää pitkäksi aikaa rupattelemaan, minä en millään enää jaksaisi olla täällä ulkona. Pitäisi päästä jo huilaamaan."
Kun sitten vaihdoin muutaman sanan emännän kanssa, N kävi syvään huokaisten pihakiveykselle makaamaan, pää etutassujen päällä, silmät ummistaen.

N oli todellakin jo vanha rouva. Liikuttavan harmaat karvat koristivat jo tassuja ja kuonoa ja kulku oli käynyt verkkaiseksi. Kolmetoista vuotta on pitkä ikä labradorinnoutajalle, kai mille tahansa koiralle.

Eilen illalla yksi tytöistä luki puhelimestaan viestiä N:n omistajalta. Koko talon lasten ja koirarakkaiden aikuisten yhteinen lemmikki oli kuollut.

Me täällä ihmettelemme, miten naapurin koira voi tulla noin rakkaaksi.