maanantai 24. lokakuuta 2011

Mitä sinä tarvitset

Jeesus haluaisi olla elämässämme suuremmassa asemassa, kuin hän tällä hetkellä on.
Toisille Hän on nimeltä tuttu, toisille hyvänpäiväntuttu satunnaisten iltarukousten myötä. Toisten elämässä Hän on mukana sunnuntaisin, toisten joulukirkossa.
On ihmisiä, joille Hän on rinnallakulkija, Vapahtaja, Isä, ystävä ja pelastaja.
Monelle Jeesus-nimen mainitseminen saa olon vaivautuneeksi. Monet käyttävätkin mielummin nimeä Luoja, Korkein Voima tai "yläkerta".

Jeesus haluaisi auttaa meitä elämämme asioissa. Hän tietää, mitä tarvitsemme, mikä olisi meille hyväksi. Hän haluaisi ohjata ratkaisujamme. Hän haluaisi, että Hänen silmäteränsä, luotunsa, saisi elää täysipainoista, onnellista elämää tämän maallisen elämänsä aikana. Jeesuksella on ratkaisu kaikkiin ongelmiimme. Hän kuulee pyyntömme ja vastaa niihin. Hän vastaa rukouksiimme ottamalla huomioon koko elämämme, tarpeemme ja kokonaistilanteemme. Hänen aikakäsityksensä on erilainen, kuin ihmisen "tämä päivä", "nyt" tai "nopeasti".
Monesti ihminen ymmärtää kohtaamansa vaikeudet ja niiden merkityksen ja seuraukset vasta pitkän ajan päästä. Jumalalla on ihmistä varten kokonaissuunnitelma.

Jeesus on jokaista ihmistä varten valmiina auttamaan.
Lauanataina Ilke Peh kertoi tapauksen heidän Filippiinien matkalta.
Heidän vierailemansa seurakunnan saarnaajalla oli pieni poika. Ilke kertoi, että heidän ensimmäisenä vierailupäivänään Jumala puhui hänelle, että sinun täytyy ostaa tuolle pienelle pojalle suuri lelu.
Ilke kertoi, että hän karkoitti ajatuksen perustelemalla, että oli vieraassa maassa, ei edes tiennyt, mistä löytyy lähin lelukauppa ja että heillä oli tiivis ohjelma.
Seuraavana päivänä Jumala jälleen puhui hänelle: "mene ja osta tuolle pojalle suuri lelu". Jälleen hän hylkäsi ajatuksen.
Tuli heidän vierailunsa kolmas päivä ja puolen tunnin kuluttua heidän piti olla lähdössä pois paikkakunnalta. Ilke kertoi, että nyt kehoitus tuli niin voimakkaana, että hän sanoi miehelleen:
- "Jumala kehoittaa minua ostamaan saarnaajan pojalle lelun".
Hänen miehensä vastasi, että jos kerran sinun täytyy se tehdä, mene ja osta lelu, on puoli tuntia aikaa.
Ilke meni ulos, katseli vieraassa kaupungissa ympärilleen ja etsi lelukaupan. Hän osti hyvin suuren lelun, joka paketoitiin liikkeessä suureen, kauniiseen pakettiin.
Hän menee paketin kanssa saarnaajan perheen luo ja ojentaa paketin pienelle pojalle. Kun poika avaa paketin, hänen silmänsä pyöristyvät ihmetyksestä ja hänen vanhempansa purskahtavat itkuun.
Pojan vanhemmat kysyvät, mistä Ilke tiesi ostaa tämän lelun. Ilke kertoi, että Jumala kehotti häntä kolmena päivänä tekemään sen.
Vanhemmat kertoivat, että he olivat edellisellä viikolla käyneet lelukaupassa ja heillä oli ollut varaa ostaa pojalle aivan pieni, viidenkymmenen sentin arvoinen lelu. Hän olisi halunnut "suuren lelun".
Kun poika illalla polvistui rukoilemaan iltarukoustaan, hän oli pyytänyt Jumalalta:
- "Anna minulle SUURI lelu".
Kului viikko tuosta rukouksesta ja Jumala vastasi hänen rukoukseensa.

Tarvitsemme herkkiä korvia, herkkää sydäntä kuuntelemaan, kun Jumala puhuu meille. Voimme myös rukoilla, että Jumala puhuisi meille ja kertoisi, mitä pitää tehdä. Ja hyvin mielellään Hän antaisi meille kaikkea, mitä tarvitsemme.

12 kommenttia:

  1. Siunausta päivääsi.

    VastaaPoista
  2. Minä niin, niin tahtoisin uskoa tuon.. mutta se on vaan niin tosi, tosi vaikeaa.

    Ihailen ihmisiä, joille usko on niin totta. Ja jotka pystyy luottamaan niin täysillä Jumalan hyvyyteen. Itse kuulun varmaan just niihin, jotka se ääneen lausuminen tekee vaivaantuneeksi. Ja silti luen mielenkiinnolla kaikkia uskovien juttuja.. puhunkin niistä, jos juttuseura on sopivaa, ja uskon, että tuollaisia asioita tapahtuu. Mutta ei mulle..

    Vai tapahtuuko? Toisaalta ajattelen, että "niin tapahtuu kuin tarkoitettu on". Silti ajoittain mietin, että miksiköhän mulle on tarkoitettu tämä ihan sekopääksi tekevä rahapula.. että mitä tällä nyt yritetään kertoa.. mitä en nyt hiffaa.. jne. Eli uskon ja en usko johonkin korkeampaan voimaan. En tiedä miksi tilanne on tällainen.. tällainen päättämätön.

    Olis vaan niin hirveen kivaa, jos tämä "yläkerran" jututtaminen auttais jotenkin ihan oikeesti. Esim että tämä kauhea taloudellinen epätoivo jotenkin kohtentuis ja se mun elämän suunta löytyis ja että olisin vaikkapa parempi äiti enkä tällanen hirveä raivohullu, minkä etenkin noi teinit saa minusta esille. Ilmeisesti en jututtele tarpeeksi.. tai tarpeeksi tosissani. ??

    Asioihin ja mietteisiini toki saattaa vaikuttaa aika paljon myös mies, joka ei TODELLAKAAN usko mihinkään.. tai ehkä myös isä, joka aikanaan iskosti meihin lapsiinkin vahvan ateismin. Tosin minun kohdalla se iskostus ei ehkä ihan ole onnistunut.. =D Silti, kun siskonikin tässä kerran puhui mun kanssa ja mainitsi että "sit sä hurahdit uskoon", viitaten vuosia, joita vietin vapiksella yms, minä heti kiireesti siihen että "en mä tiiä hurahinko".. että siis heti kielsin kaiken. Miksi?? En tiiä.. siksi kai, kun kukaan lähipiirissä ei ole kiinnostunut niistä asioista yhtään, ennemminkin ne pitää minua ihan pimeenä jos "sellaseen" uskon..

    Olipas nyt ehkä hiukan omituinen kommentti.. ois ehkä ollut viisainta jättää kommentoimatta.. kiva kuitenkin lukea sinun juttuja ja kokemuksia näistäkin asioista.

    VastaaPoista
  3. heli hyvin sanottu !!

    VastaaPoista
  4. Heli: Me saamme olla vapaita menneestä ja tulevasta ja meillä on vain tämä hetki. Riippumatta historiamme taakoista ja opeista voimme Jumalalta pyytää uutta, valkeaa sivua.

    Usko on Jumalan lahja, joka tulee Jumalalta. Kun pyydämme Jumalalta uskoa, meidän täytyy olla lapsenmieleisiä. Lapsenmielinen ei tarkoita lapsellista. Lapsenmielinen ei rajaa Jumalaa ja Hänen olemustaan tiettyyn raamiin, vaan hänelle Jumala riittää sellaisena, kuin Hän on.
    Raamattu kertoo hyvin selvästi, kuinka usko on saatavissa. Raamattu kertoo Jeesuksen ihmeistä ja teoista vain pienen osan hänen ajaltaan täällä. Jeesus teki ihmeitä ja paransi sairaita niin paljon ja koko ajan, että kukaan ei ehtinyt/voinut niitä kirjata ylös. Kun Jeesus nousi täältä maan päältä Taivaaseen, Hän on nyt paljon helpommin meidän ihmisten tavoitettavissa, koska Hän on Pyhän Hengen välityksellä kaikkialla läsnä. Maan päällä Hän oli ihmisenä, fyysisesti läsnä ja vain niiden ihmisten lähellä, joita hän fyysisesti tapasi.
    Kun Jeesuksen taivaaseen menon jälkeen Pyhä Henki vuodatettiin niiden päälle, jotka jo uskoivat Jeesukseen, he saivat saman voiman ja uskon, kuin Jeesuksella oli. Tapahtumista tuon jälkeen kertoo apostolien teot ja evankeliumit Raamatussa. Sama Pyhä Henki toimii tänäänkin. Apostolit tekivät kuitenkin uraauurtavan työn ja he maksoivat siitä hengellään. Mutta he saavat siitä myös suuren palkkion.

    Koska olet joskus ollut seurakunnassa mukana, tiedät uskoontulon merkityksen ja tarkoituksen. Tiedät, että Raamatusta löytyy vastauksia kysymyksiisi ja rukoilemalla Jumalalta apua, Hän myös auttaa sinua. Tiedät, että palavasta, elävästä seurakunnasta saat myös "hengen ravintoa" uskollesi. Termi "seurakuntakoti" muuttuu myös käytännöksi. Saat seurakunnassa kokea hyväksyntää, rakkautta ja tukea. Seurakunta on Jumalan lasten koti.

    Kaikki nämä asiat on sinulle ihan tuttuja. Olet nyt vain elämässäsi tuppukohdassa ja vasta jälkeenpäin näet sen merkityksen koko elämääsi. Saanko rukoilla puolestasi. Mieheni sanoi, kun luin hänelle rehellisen kommenttisi, että "se oli hapuilijan kommentti". Hän tarkoitti sillä sitä, että hapuilet Jumalan puoleen, haluaisit saada selvyyttä elämäsi hankaluuksiin.
    Halaukseni ja siunauksen toivotus sinulle.

    VastaaPoista
  5. Tuo, mitä kirjoitit, että tarvitsemme herkkiä korvia kuuntelemaan, kun Jumala puhuu meille, on erittäin tärkeää.Ja myös tuo, että voimme rukoilla ja pyytää, että Jumala puhuisi meille ja ilmaisisi, mitä meidän pitää tehdä.
    Kiitos kirjoituksestasi

    VastaaPoista
  6. Hienosti kirjoitettu. Mie uskon ja en usko, enimmäkseen uskon. Kun on ollut oikein oikein vaikeaa, olen pyytänyt apua ja saanut. Mutta sitten taas toisaalta sisäinen ateisti välillä nostaa päätään, meidänkin iskä on parantumaton ateisti, kuten Helillä.

    VastaaPoista
  7. Voi ihanaa, että keskustelet Heli ja pohdit näitä uskonasioita...Siunausta kaikille<3

    VastaaPoista
  8. Tässä tuli mieleen se kertomus, jossa masentunut ja väsynyt kulkija katsoi taakseen ja näki vain yhdet jalanjäljet rantahiekassa ja valitti jotenkin tähän tapaan: "Kun et edes sinä Vapahtaja ollut tässä tukemassa. Yksin vaan piti tarpoa." Vastaus tuli heti: "Mutta minähän kannoin sinua olkapäilläni." Voi kun edes tämän muistaisi.

    VastaaPoista
  9. Kiitos Sirkku tästä kirjoituksestasi.
    Minä uskon.

    Helille myös kiitos.
    Heli, niinhän se on että me kaikki olemme vain ihmisiä ja kyllä meille jotka todella uskomme tulee heikkoja aikoja jolloin epävrmuus voittaa.
    Silloin kun muistaisimme rukoillla Jumala minä uskon! auta minun epäuskoa.
    Siunausta teille kaikille!

    VastaaPoista
  10. No eiköhän jo riitä tältä osin.....
    aika jatkaa eteenpäin, hyvä blogi jämähti :)

    VastaaPoista
  11. Anonyymi, minua ihan hymyilyttää ihanan rehellinen kommenttisi. Kiitos, että sanot blogiani hyväksi.
    Kyllä tästä siirrytään taas muihinkin asioihin, välillä tarvitsee setviä vain näitä iankaikkisuusasioita.
    Ennen vanhaan näkyi puhelinpylväissä niitattuina suurella kirjoitettuja paperilappuja "Missä vietät iäisyytesi?"
    Nämä tällaiset (toisista ihmisistä pitkästyttävät) kirjoitukset pohtii juuri näitä asioita. Toisille ne on joskus hyvinkin ajankohtaisia.

    VastaaPoista