Mummolan kuorma

Pikkuveli vaimonsa kanssa sinnitteli lumipyryn läpi pitkän matkan ja toivat keittiöömme asti ihanan kuorman mummolasta. Silloin kun pakasteessani ja kylmiössäni on tilaa, sanon äidilleni, kun hän kysyy, mitä voi laittaa, että "käytä vapaata mielikuvitusta". Tänään äiti oli siis käyttänyt taas iloisesti mielikuvitustaan. Pikkuveljen autoon oli kuormattu 20kg perunoita, 10kg porkkanoita, 10kg punajuuria, 10kg ruisjauhoja, Lievestuoreen Myllyn sämpyläjauhoja 3kg, Rutalahden myllyn spelttirouhetta 3kg, 3 uunilämmintä ruisleipää, hiivaleipä, mustaherukkamehua, kaksi kylmälaukullista pakastemarjoja (vadelmia, mansikoita, tyrniä, mustikoita, puolukoita, karpaloita, viinimarjoja, marja-aroniaa), litra vastatehtyä porkkanamehua! (Älä vingu, Maatalouskoululainen siellä asuntolassasi yhtään, mamma tekee sulle omat porkkanamehut ensi viikonloppuna)
Äitini keksi tänä syksynä mainion jatkokäytön sille kuivalle porkkanapupelolle, jota jää mehulingosta porkkanamehun sivutuotteena. Hän levitteli pupelon uunipellille leivinpaperin päälle ja laittoi pellin leivinuuniin jälkilämpöön yön yli. Tuloksena on suloisen rapea porkkanajauho, jonka käyttöön keksii jatkuvasti uusia variaatioita. Viimeisin  kokeilu oli  lintulauta ja kuivattu porkkana on maistunut myös linnuille!

Huomenna punajuuret kattilaan kiehumaan ja marjakiisseliäkin pitää tehdä koululaisten välipalaksi.

 Kaksi isoa poikaa ilahdutti äitiään painimalla pihalla lumihangessa. Ihan läpimärkinä oli kengät, takit, kaikki vaatekappaleet. Kun marisin Pikkuveljelle, että nyt täytyy viedä kuivauskaappiin kuorma poikien vaatteita, että ehtivät kuivua aamuksi, Pikkuveli sanoi, että "miks´niiden pitäis olla aamulla kuivia? Eihän ne opi mitään, jos sä viet ne kuivumaan". Se on kai jälleen kerran se mamman sydän, joka ei voi antaa poikien lähteä aamulla märissä kengissä ja takeissa kouluun.