Viemärihommia

Koska lapsukaiseni kirjoitti niin traagisesti olevansa perheen pääasiallinen lastenhoitaja, on mamman kiirehdittävä päivittämään omia sepustuksiaan, etteivät lukijat luule äidin häippässeen kokonaan kuvioista.

Kun olin aamulla saanut sekalaisen joukon taipaleelle, kolme lapsista meni vanhimman tyttären luona käymään ja muut suorivat kouluun, minä varustauduin naapurinmummon joulusiivoukseen. Heti hänen keittiöönsä astuttuani kuulin kohtalokkaita korinoita. Keittiöaltaiden viemäri korisi ja pulputti ja keräsi törkyvettä altaaseen. Siinä siivoilin ihan perusteellisemman puoleisen siivouksen ja lupasin tulla vielä illan suussa tarkistamaan viemärin, koska se ei etikka-soodapaukusta ollut milläänsäkään. (Tiedättehän luomuversion "kodin putkimiehestä"? Puoli purkillista soodaa viemäriin ja puoli litraa etikkaa päälle. Annetaan pohista.) Varmuuden vuoksi kävin vielä kysymässä alakerran päiväkodista, onko siellä viemäriongelmia, koska se sijaitsee naapurin tädin alapuolella. Olihan siellä yksi tukkoinen allas, muttei muuta vakavempaa.

Iltaseitsemältä menen kurkistamaan tädin keittiönaltaisiin ja ne ovat piripintaan täynnä viemärivettä. Soitan oikopäätä huoltoyhtiön päivystäjälle ja tämä hälyttää selostusteni perusteella heti putkimiehen paikalle. Putkimiestä odotellessani kannan kymmenen ämpärillistä vettä altaista vessanpyttyyn ja vesi nousee sitä mukaa takaisin tiskialtaisiin.
Naapurintäti on arvatenkin hiukan järkyttynyt tilanteesta, mutta putkimiehen tultua rauhoittuu. Kaksi tuntia putkimies tekee rivakasti töitä ja minä autan, missä voin. Tädin vastapestylle keittiönlattialle ei onneksi tule kuin pieniä roiskeita, muutama vuosi sitten hänellä oli samassa tilanteessa pieni tulva keittiössä.
Pyydämme varmuuden vuoksi huoltoyhtiön päivystäjän avainnippuineen paikalle, jotta voimme tarkistaa, onko meidän "kokeiluvedet" päätyneet päiväkodin lattialle vai oikeaan paikkaan. Huoltomies ajaa toiselta puolelta kaupunkia, mutta kuittaa homman "kuuluvan työhönsä". Päiväkodin lattia oli kuiva, naapurin tädin viemäriin lasketut vedet eivät enää purskahtaneet takaisin keittiöön ja naapurin täti pääsi yrittämään nukkumista; puoli yhdeltätoista.
Ajattelin jossain vaiheessa iltaa, että tällainen tilanne omakotiasujalle tuottaisi railakkaan laskun. Meille kerrostaloasujille tuollaiset hommat näkyvät vain marginaalisina vuokran- tai vastikkeenkorotuksina. Joka tapauksessa kävi hyvin, että asia saatiin kuntoon ennen kunnon vesivahinkoa.

Näiden värikkäiden puuhastelujeni johdosta Maatalouskoululaislapsi sai siis tänään viritellä äidinvaistojaan ja tyydyttää hoivaamisviettiään (sekä tehdä mielipuuhaansa: tiskata).