Päivän posaukset

Olin luullut, että minulla on kohtuullisen vahva sydän, mikä ei pienistä säikähdä. Ei se pienistä säikähdäkään, mutta kun tarpeeksi iso tälli tulee, on rytmi hakusessa pitkän tovin.
Puhuin iltapäivällä äitini kanssa puhelimessa, kun Pikkuveli ja tämän Vaimo tupsahtavat eteiseemme. Lopettelen puhelua kiiruisasti, koska tiesin heidän olevan joulukierroksellaan ennen maalle lähtöä. En ole vieläkään toipunut siitä onnellisesta järkytyksestä, minkä he aiheuttivat. Perunamuussiinkin lisäsin suolan kahteen kertaan, kun olin niin poissa arkiseltaruuanlaittotolaltani.
Nämä kaksi (ihmisen vaatteisiin pukeutunutta enkeliä) laskivat keittiön lattialle kolme ääriään myöten pakattua kauppakassia. Kassit on täynnä kaikkea sitä, mitä meillä syödään koko ajan suuria määriä alkaen leivästä ja voista. Riisin,kahvin,juuston, leikkeleiden, keksien ja mehun kautta pähkinöihin...pesuaineita..
Ymmärrätte, että kiitos on kalpea, laiha, aneeminen sana siinä tilanteessa. Onneksi olin nukkunut erittäin hyvin viime yönä, muuten olisin alkanut pillata (kuten meillä isot pojat sanoo tytöille).
Ja kun vakavoidun, totean, että Taivaan Kaikkivaltias Isä korvaa teille kymmenkertaisesti kaiken.
Pikkuveljelle ja tämän Vaimolle toivotamme rentouttavaa, onnellista joulua ja turvallista matkaa maalle.
(Kuopion veljelle tasapuolisuuden nimissä rauhallisen joulun toivotus ja leppoisia suntionhommia, jos työvuoro sattuu pyhille.Kortti tuli perille, kiitos)

Tapahtumarikas päivä siis tänään. Aamukymmeneltä olin luvannut mennä ystävällemme naapurin sedälle tekemään niin sanotun joulusiivouksen (ja herkkutankkaus n:o 2). Olin varmuuden vuoksi paastonnut eilisestä illasta, jotta jaksaisin syödä kohteliaasti, mitä pappa tarjoaa. Siivous tietenkin aloitettiin Coca-Colan ja pipareiden nauttimisella. Pipareita oli kahta sorttia, mitä piti maistella. Pärjäsin mielestäni aika hyvin piparinsyönnissä.
Pappa oli selvästikin siivonnut ennen siivoojan tuloa. Makuuhuone oli moitteettomassa kunnossa. No, totesimme, että imurointi, lattian pesu ja pölyjen pyyhkiminen riittää. Olin vasta saanut imuroitua, kun pappa pyytää olohuoneen puolelle:
-" Johan se suuta kuivaa... ja olis täällä tämmöstä minttusuklaata...nämä on hyviä..." pappa sanoo ja kaivelee auki "After Eight"-rasiaa. Huh-huh.
Laitoin vauhtia siivoukseen, sillä huomasin rajojeni tulevan vastaan. Papalle ei tehnyt heikkoakaan syödä makeaa suklaata kokiksen kanssa..
Olin hät´hätää saanut sohvan ja nojatuolit imuroitua ja olin vetelemässä viimeisiä vetoja olohuoneessa, kun imurista kuuluu kumea posahdus ja suuri pölypilvi pölähtää ilmoille, imuri vetää viimeisen henkäyksensä ja alkaa kärytä pahaenteisesti. Riipasen töpselin irti ja seisomme papan kanssa hölmistyneinä keskellä olohuoneen lattiaa ja katselemme käryävää vehjettä. Katsomme viisaammaksi siirtää imurin parvekkeelle käryämään ja minä siirryn parketin pesuun. Mukavastihan sellaisen lattian puhdistus käy ja varsinkin kun avulias pappa siirtää koko ajan isoja huonekaluja tieltäni. Näin, että hän oli ollut vaimonsa tiukassa opissa, niin sulavasti hän siirsi tavaroita sivuun lattianpesijän edellä.
Kun homma oli suoritettu, pappa surkuttelee, kun en ollut yhtään ehtinyt syödä kääretorttua.

Iltapäivällä oli pakko tehdä pari piirasta. Kinkku-maissi on minun mieleeni, mies ja piirasta syövät lapset pitävät kylmäsavulohi-pinaattipiiraasta. Saapi tulla kylään, tarjoan maistiaiset joko teen, kahvin tai kotikaljan kanssa.