lauantai 29. tammikuuta 2011

Entinen meno ja meininki

Joskus tuntuu, että vaikka on aamuseitsemästä iltayhteentoista pakertanut, ei valmista näy missään nurkassa. Tänään olen ihan tyytyväinen siihen, että jotakin näkyvääkin on saatu aikaseksi.
Eilen illalla kävin vilkuilemassa Kinuskikissan leivontablogia ja opin muutaman uuden asian. Esimerkiksi, että täytekakun reunat kakun täyttövaiheessa kannattaa vuorata  leivinpaperisuikaleilla, niin tarjoilulautanen säilyy siistinä. Ja kääretortun pohja maistuu kananmunalle, jollei munia vatkaa riittävästi. Itse käytän ripauksen vaniljasokeria hälventämään munanmakua.
No sitten paistoin sydän pamppaillen suuren suurta kakkupohjaa ja ihmeekseni se onnistui paremmin kuin ikiaikoihin. Minulla täytekakun pohjat on juuri niitä leipomuksia, jotka tahtoo aina enemmän ja vähemmän epäonnistua. Huvittavinta siinä tietysti on se, että mitä enemmän pohja epäonnistuu, sitä enemmän lapset tykkäävät valmiista kakusta.
Kun tänään olin aamupäivällä kävässyt naapurin tädillä siivoamassa, kokosin kaikki voimavarani täytekakun kanssa kamppailuun.
Siinä vaiheessa kun kakku nökötti jo kylmiössä odottamassa syöjiään, kävin välillä lukemassa Nöpöstiinan ruisleipäkurssin kuulumiset. Sitten kun maistoin vadelmakermakakkua, tuli sellainen olo, että ruisleipä maistuu monta kertaa paremmalle. Luultavasti alan tulla vanhaksi, koska makeansyömisessä en enää ole niin hyvä, kuin ennen.
 K-kaupan tarjouksienhakureissulta unohdin keittiön pöydälle luomureilunkaupantummasuklaalevyn. Kun seuraavan kerran vilkaisin pöydälle, oli enää paperi jäljellä. Olin kaupassa ajatellut, että muutaman palan voisi kahvin kanssa maistella..
K-kaupan plussakorttitarjouksista piti mainitsemani. Kävin hakemassa perunoita, pyykinpesuainetta, Saarioisen pizzoja, Pirkka limsaa ja pakastejuureksia ja -vihanneksia. Plussakortti toi alennusta kassakuitin summaan 17,50.
Nykyään sattuneesta syystä (ns. taloudellisista syistä) ostan hyvin harvoin limsaa. Tämänpäiväisen limsan hinnaksi tuli 40s litra. Onkohan kenelläkään kiusausta tarjota perheelleen maidon sijasta limsaa?
Maidonhakureissulla S-marketista löysin panttitölkkejä puolen maitolitran hinnan verran. Tulipahan mieleeni, että koskahan veroilmoitukseen pitää mainita vuotuiset pullojenkeruutulot. Meidän piskuinen perheemme rikastuu vuodessa yli tuhannella eurolla poimimalla ylös maasta vastaantulevat pullot ja tölkit. Kun kauppareissulla löydän "puoli litraa maitoa" kylän raitilta, on se vuodessa 100 litraa maitoa.. ajatelkaas sitä!

Naapurin rouva tuli kysymään, olisiko meiltä lähtijöitä Pelastusarmeijan perhekerhoon. Tokaluokkalainen lähti innoissaan, koska naapurin rouvan poika on melkein samanikäinen. Oli ihana näky, kun tokaluokkalainen sitten tuli innoissaan kerhosta kahden ruokakassin kanssa. Hän jakeli tuomisensa selvästi iloisena siitä, että sai kantaa oman kortensa kekoon perheen ruokkimisessa. Limsatölkkien kohdalla sanoin, että ne saat varmasti pitää kaikki itse, kun kannoit näin isot kassit yksin kotiin ja toit näin paljon meille ruokaa. Kerhon jälkeen oli ollut elintarvikejakelua halukkaille.

Tirtetta tuossa taas huolehtii isän syömisestä. Isin paidankaulukseen on aseteltu vessapaperisuikaleita ruokaliinaksi. Isä ei saa jättää yhtään lohkoperunaa syömättä: "se on hyvin kallista ja äiti on sen tehnyt ja perunat on ostettu kaupasta, ei ne tule itestään mistään koneesta, syö kaikki vaan!"

3 kommenttia:

  1. Mä olen sortunut taas ostamaan useammin limua :D Tulee halvemmaksi kuin mehu kun ostan aina S-kaupan omaa merkkiä joka maksaa 0,36e litra. Mutta maidon tilalle en sentään anna :DD

    Hain eilen paketin postista. Niitä siemeniä on i_h_a_n hervoton määrä!! Kiitos <3

    VastaaPoista
  2. Onneksi niissä on "kelpoisuusaikaa". Äiti usein kylvää ylivuotisia siemeniä ja hyvin kasvaa..

    Ihan hyvin onnistuu kesästä ja kasvimaasta haaveilu pelkkiä siemenpusseja katsellessa..
    Leppoisaa viikonloppua Sinulle!

    VastaaPoista
  3. Oot sinä, kun ihmiset ei malta mennä nukkuun kun on aivan pakko lukea koko blogisi kerralla läpi.Marraskuun puolivälissä olen menossa ja niin moneen asiaan tekisi mieli vastailla.
    Minä olen kans ison perheen äiti, mutta maalta. Viljelen ja varjelen uuvuksiin asti keran ukkoni ja lapsikatraan, omien ja lainattujen.
    Sitä olen aina ihmetellyt kuinka isonperheen kanssa voi, pystyy ja kykenee elämään kaupungissa. Tietty, jos on rahaa yli välttämättömän arki helpottuu, mutta silti se on paljon haastavampaa kuin täällä peltojen keskellä. Lahja-mummun sisua siinä tarvitaan.
    Vaikka meidän arkemme onkin aika samanlaiset, niin puitteet on kuitenkin on aivan erillaiset. Vaan iso mansikkamaa ja kanala on minullakin vielä toivelistalla.
    Sisua ja iloa teidän perheelle!
    T.anne-äiti-yhdeksälle

    VastaaPoista