Pikkuveljeni luki ajatuksiani. Olin ajatellut pyytää häntä kuva-arkistoineen mukaan blogintekoon. Hän lupautui välittämään kuvia ennenkaikkea unelmamme kohteesta, Lautakankaan tilasta.
Linkistä pääsette kurkistamaan mummolan takapihalle elokuussa 2004. Tälle nurmikolle varpaamme ikävöivät juoksentelemaan..
http://c-album.com/kuvat/sirkunkotona/201103.jpg
Hieno puutarha, nurmikkoa kerrrassaan.
VastaaPoistaNo siellä on tilaa juoksennella :)
VastaaPoistaSe vanhempi talo siellä oikealla takana... Oi!
VastaaPoistaVoi miten hyvin soppii savolaiseen suuhun nimmii!
VastaaPoistaLAATAKANGAS, HIP HURRAA!
Ja asumus on noussu mäille!
Kyllä minulla ois jo tulenpalava kiire sen muuton kansa!!
On kyllä tannerta millä tömistellä.
VastaaPoistaNykyisen kotimme pihassa on postimerkin kokoinen ruoholäntti. Usein käy niin, että kun joku talon lapsista istahtaa nurmelle, kuuluu kiukkuinen huuto:
VastaaPoista- "Pois kakarat sieltä nurmikolta!"
Muistan monen vuoden takaa jonkun lapsista kysyneen mummolan pihaan tultuamme:
- "Saako tuonne nurmikolle mennä?"
Upea puutarha! Ja se punainen vanha talo siellä sivussa. Kerrassaan hieno paikka :)
VastaaPoistaVarmaan jo kovasti tekee mieli muuttaa! Enkä ihmettele ollenkaan. Kuinka jaksatte odottaa oliko se viisi vuotta vielä? Vaikka ainahan on käytännön asioita tietenkin, jotka on ensin järjesteltävä.
VastaaPoistaMiehellä on nelisen vuotta aikaa eläkeikään ja usealla lapsella on koulunkäynti siinä vaiheessa, että muutama vuosi eteenpäin tekee muuton paljon helpommaksi. Tietysti on paljon käytännön asioita hoidettava kaikessa rauhassa ennen muuttoa, esimerkiksi se vesiasioiden hoito.
VastaaPoistaJoidenkin "Näitä blogeja minä luen" -listalle jäi kummittelemaan otsikko ilman tekstiä. Kirjoitin pitkät litaniat ja painoin väärää liipasinta...
VastaaPoistaEn jaksanut enää aloittaa alusta.
Anteeksi tuollainen kiusanteko.