maanantai 13. joulukuuta 2010

Kotiäidin iltavirsi (valittavassa äänilajissa)

Jotenkin vain tuntuu, että olisi tehnyt suuremmankin urakan, kun on saanut seitsemän pienintä OMIIN sänkyihinsä ja kenenkään suusta ei kuulu PUHETTA, kenelläkään ei ole NÄLKÄ, ketään ei PISSATA, kenelläkään ei ole ÄITIHEIMULONASIAA, kenelläkään ei ole LÄKSY TEKEMÄTTÄ, kenenkään NENÄSTÄ EI TULE VERTA, kenenkään SÄHLYMAILA EI OLE JÄÄNYT ULOS, kukaan ei enää ÄRSYTÄ ketään, kukaan ei enää PÄÄSE ÄITIN KONEELLE ja ÄITIKÄÄN EI ENÄÄ KILJU KENELLEKÄÄN (paitsi valittaa hyväuskoisille bloginlukijoille).

Siis: ripustakaa pyykkinne ja "painukee pehkuihinne" (ainoa komennus, jonka lapsuudessa koskaan kuulin isäni suusta).

On se hyvä, että ilta tulee jokaisen päivän jälkeen.

7 kommenttia:

  1. Ihanaa, että löysin blogisi! Voi, miten kivoja juttuja! Tää arki on aina kirjottamisen ja LUKEMISEN arvosista!!! Ja ihanaa, että joku on löytänyt meijän porukankin:)

    VastaaPoista
  2. Mun suusta kans pääsee usein, olispa jo ilta ;)
    Ihmeesti sitä jaksaa, jos vähän saa päätä tyynyyn välillä.
    Sulla on kivaa huumoria :) Tykkään eniten seurata näitä "tavallisten" ihmisten blogeja. Tai siis miten määritellään "tavallinen" :) En oikein jaksa ihailla valkoisten sohvien valtaamia sisustusblogeja..ihmettelen aina saako niissä sohvissa könöttää kahvin ja pullan kanssa :)
    Jouluterveisin Eija

    VastaaPoista
  3. Kontrasti omaan elämääni on niin huima. Tänään päätin lähteä kaupalla käymään ( ei olisi ollut ihan pakkokaan) ihmisiä katsomaan ja kenties vähän kuuntelemaankin. Hiljaista on!

    VastaaPoista
  4. Annu: mulla on vielä mielenkiintoinen kirja lukematta, kun setvin Sinun kirjoituksia lävitse.

    Eija: toivottavasti et piankaan kyllästy näihin pyykki-tiski-ruuanlaitto-ruokakauppajuttuihin.Onneks välillä minun elämässä "tapahtuukin" jotain.(esim. paistetaan leipää, laitetaan kaljaa tai käydään rähisemässä myymälävarkaille)

    Maria V: Ajattelin tuossa, kuinkahan vanhaksi minun pitää elää, että elämä olisi noin lokosassa vaiheessa?

    VastaaPoista
  5. Hymyilytti kun luin :D Ja minä kun huokaisen kun on kolme saatu sänkyyn.
    Millä ikähaarukalla nuo teidän seitsemän nuorinta on?

    VastaaPoista
  6. 4-13v, piti tarkistaa tuon 13v-tytön syntymävuosi...ei tahdo millään muistaa kenenkään ikää täällä..

    VastaaPoista
  7. Täältä tulee lohdutus, Sirkkusein!
    Et Sinä voi elää niin vanhaksi,jälkipolvet limittyvät, uusi polvihan on kasvamassa jo, vai?

    Ei Mummona olo ja lokosat päivät ole yksi-yhteen,tietysti tunnelma muuttuu,vastuu vähenee, mutta huoli pysyy!

    Ei minunkaan yksi lapsisuuteni ollut valinta, siihen oli vain tyytyminen.
    Kenties siksi tunnen vastustamatonta kiinnostusta
    esim. Sinun ja miehesi selviytymistarinaan :)

    Olette muinakin aikoina paljon mielessäni ja tyttäreni kanssa käymme keskusteluja TEIDÄN PERHEESTÄNNE, aatteleppa sitä!!!

    VastaaPoista