sunnuntai 9. tammikuuta 2011

"Ei oo näköjään köyhä eikä kippee"

Taitaa olla miehen lonkka aika hyvin tervehtynyt.
- "Kato, äiti, mitä isi tekee!" kiljahti tokaluokkalainen mennessään illansuussa leluhuoneeseen. Tiskikoneelta kun vääntää kaulaansa takakenoon, näkee yleissilmäyksen leluhuoneeseen.
No siellähän se isi kiipeili kerrossängyn yläsängyllä.
- "Minä vain oion tuota petauspatjaa" vastaa isi, kun kysyn, mitä IHMETTÄ teet yläsängyssä lonkkinesi.
No Tirtettapa rientää oikopäätä pelastamaan isiä. Tirtetta antaa yksityiskohtaiset ohjeet, kuinka sängyltä kiivetään turvallisesti alas.
- "Hyvä, isi!" on kannustava kommentti, kun isi on turvallisesti lattian kamaralla.
Yritän keksiä kotolököilyyn selvästikin kyllästyneelle miehelle parempaa puuhaa.
- "Ota, isi, kuusiokoloavain ja kiristä Tirtetan sängyn ruuvit".
Minun on jo monta päivää pitänyt tehdä se, mutta pinnasängyn kanssa näpertely sopisi nyt kyllä ihan hyvin isin hommaksi.
- "Minua vaivaa kauheesti nuo keräyskartongit ja maitopurkit tuolla pikkuvessassa, " onkin sitten turhautuneen miehen seuraava repliikki.
Mies vetelee kumiteräsaappaat jalkaan ja roudaa kuusi lastillista roskia jätehuoneeseen.
Minua melkein pelottaa: miehellä olisi vielä lääkärin määräämää sairaslomaa jäljellä muutama päivä. Huomenna hänen täytyy mennä työpaikalle täyttämään työtapaturmalomaketta (koska liukastuminen tapahtui työmatkalla). Mies sanoi ihan muuten vain ohimennen jo aikaisemmin:
- "Taidan laittaa työvaatteet sitten päälle, niin on mukavampi liikkua varikolla.."
Minulla on kauhean pahat epäilykset. Jos siellä työmaalla on huomenna miesvaje ja mieheni on selvinnyt ilman särkylääkkeen apua varikolle, ei paljoa pitele, että hän ruinaa itsensä ratin taakse.
Naapurin mummo sanoo:
- "Se on työnarkomaani, se sinun miehesi."
Lonkka on ollut nyt kaksi päivää ihan kivuton.

Maatalouskoululaislapsi lähti viiden bussilla ja veti perässään matkalaukkua, joka lannistaisi pienen miehenkin.
Juuri kun hän on kiskomassa laukkua koululle, isi lähettää tekstarin:
"Onko sohjoa? Miten selviät laukun kanssa?"
Lapsi saa vastata sieltä tien poskesta:
"Ei ole sohjoa, hyvin kulkee".
Ei jaksanut isi viesteineen odottaa niin kauaa, että olisi ehtinyt asuntolaan asti.

Kun huomenaamulla on selvinnyt 7 kouluun, 1 eskariin ja mies työpaikalle, niin menemme Tirtetan kanssa perhekerhoon. Lapsenlapsen hoitoontulo aamulla riippuu siitä, onko äidillään työkeikkaa. Yhdelle koululaiselle pitää aamulla tilata lääkäriaikaa, on varmaan saanut kunnon poskiontelontulehduksen kolmen viikon sairastelun jälkeen.
Huokaisen ihan helpottuneena. Joululomasta on näköjään selvitty.

6 kommenttia:

  1. Siunattua arkea ja pikkuisen onneakin:)

    VastaaPoista
  2. Tulin vastavierailulle!Hertsyykelis,kolmetoista tenavaa,nyt menin sanattomaksi ja sitä harvoin sattuu :) Ihan mahtavaa että nykypäivänä vielä löytyy isoja perheitä.Luulin itse olevani ison perheen lapsi kun meitä on neljä sisarusta.Täytyy ihan kurkkia blogiasi ajan kanssa,otta oppia!

    VastaaPoista
  3. Maria: Kuulin sen hiljaisen huokauksenkin ("on sen miehen perään katsomista") Kiitos.

    Rimpsukaisa: Kävin viikonloppuna tykästymässä Sinun kirjoituksiisi. Häävalmisteluita oli kiva lukea.

    VastaaPoista
  4. Kiitos sinulle kannustavista kommenteistasi, ne ovat tärkeitä!!
    Suurta laumaa sinäkin kaitset, siinä sitä tarvitaankin kaikenlaisia taitoja ;)
    Taisi olla sinun tyttö, 16v, kun lukijakseni kirjautui, maatalouskoululainen :)
    Muuttakaa vaan pikaiseen maalle, niin mekin tehtiin ja ei ole kyllä yhtään kaduttanut. Kaupungilla kun käy, niin kiire on kotiin! Vaikka pieni kylähän tämä on ja taajamassa asutaan, mutta ei loista neon valot, eikä autot jyllää..
    Hyvää alkavaa arki viikkoa sinulle ja teille!
    ps. kyllä se tippa linssiin tuli, kun pojan juuri äsken hyvästelin..

    VastaaPoista
  5. Minun kolmanneksi vanhin tytär hän on.
    (Kun vanhin poikani meni armeijaan, ensimmäinen viikko oli MINULLE hyvin vaikea. Kun hän lähti viikonloppulomilta takaisin palvelukseen, ikävä iski taas. Piti vähän yrittää peitellä, ettei poika olisi huolestunut äitinsä armeija-ajasta..Kyllä mieskin sanoi, että ajatukset olivat usein pojassa.
    Luulen, että sama on edessä viiden seuraavankin pojan kanssa.)

    VastaaPoista
  6. Miehet on itsepäisiä sairastajia. Minä jos olen sairaslomalla, silloin kans olen enkä töitä mieti, mies menee töihin vaikka pää kainalossa. Kovat väännöt käydään, kun pakotan jäämään saikulle...

    VastaaPoista