sunnuntai 17. marraskuuta 2024

Suuren juhlapäivän tunnelmia

 





Eilen juhlistimme tyttäremme Anne- Marin avioliiton solmimista ja pienen lapsenlapsen ristiäisiä. Juhla oli Tainionkosken idyllisessä kirkossa Imatralla.

Edellisestä suvun hääjuhlasta oli jo aikaa ja siksikin oli innostavaa kokoontua harvinaiseen juhlahetkeen. Jos minua jännitti matka juhliin ja itse tapahtuma, niin kuinkahan paljon itse hääpari ajatteli etukäteen päivästä selviytymistä!

Lähdimme täältä Kangasniemeltä tien päälle ennen puoltapäivää ja menomatkan ajoimme Puumalan kautta. Niitä maisemia emme olleet ennen nähneet ja päätimme, että kesällä on tultava katsomaan niitä upeita seutuja kaikessa rauhassa.

Matka meni hyvin ja olimme perillä ajoissa. Äidin sydäntä aina sykähdyttää nähdä lapsiansa ja nyt oli paikan päällä lähes kaikki lapset ja osa seuraavastakin polvesta.

Tainionkosken kirkon keskikäytävä on lyhyt. Sen huomasimme, kun Pappa ja morsian olivat alttarilla ennenkuin tajusimmekaan.

Aikuisia selvästikin jännitti tilaisuuden alku, mutta häävieraina olleet lapset saivat jännityksen kaikkoamaan nopeasti välittömyydellään ja energisyydellään. Mummot ja tädit olivat hyvin työllistettyjä juhlahetken ajan, kun kastemaljan vesi, elävä tuli kynttilöissä ja saarnastuoli kiinnostivat nuorimpia juhlavieraita.

Seurakunnan pappi loi tilaisuuteen omalta osaltaan lämmintä välittömyyttä. Hänen paikallisen murteen värittämä puheensa oli sydämellistä ja tuttavallista.

Olin kosketettu tästä juhlasta. Minulle tuli turvallinen olo, kun Anne-Mari on löytänyt vierelleen turvallisen kumppanin. Tavallaan luovutin sydämessäni osan äidin huolesta nuoren miehen huolehdittavaksi. Rukoushuolehtiminen jatkuu vahvana aina, mutta Anne-Marilla on nyt rinnallaan arjen ja juhlan jakaja.

Oli myös elämää rikastuttavaa tutustua vävyn isoäitiin, vanhempiin ja muihin läheisiin. Minulle tuli vahva tunne siitä, että Anne-Marin perhettä ympäröi vahva ja huolehtiva turvaverkko.

Kotimatkan ajelimme sateessa ja myrskyssä. Kotona oli kynttilävalaistus sähkökatkon vuoksi ja talokin oli jo ehtinyt viilentyä. Kun sain tulet takkaan, tuli sähkökin jo kohta takaisin.

Paljon ihania muistoja eilisen päivän hetkistä tallentui mieleeni. Päällimmäisenä on kiitollisuus elämästä.

Taivaan Isän kaikenkattavaa huolenpitoa Anne-Marin perheelle.



Kuvat: Heidi Syrjäläinen, Tainionkosken kirkko