Olin jokin aika sitten naapurimme hautajaisissa. Olin tuntenut hänet koko ikäni.
Hautajaisissa aika pysähtyy hetkeksi. Meille on tarpeellista pysähtyä välillä pohtimaan omaa katoavaisuuttamme. Elämän itsestäänselvyys murenee aika olemattomaksi jylhää arkkua katsellessa.
Tekee hyvää välillä hiljentyä, pukeutua suruvaatteisiin, painaa pää ikuisuuden Kuninkaan edessä.
Kyyneleet kertovat, kuinka meille tekee kipeää, kun kauniiden muistojen luominen tämän lähteneen ihmisen kanssa nyt päättyy.
Nykyäänkin on hyvin vähän paikkoja ja tilanteita, joissa voi kokea itkemisen hyväksytyksi.
Hautajaisten tutut rutiinit tuovat meille turvallisuudentunnetta ja kokemuksen, että me hallitsemme kuoleman aiheuttamia muutoksia elämässä, eikä kuolema saa meidän elämänrutiinia pois raiteiltaan.
Koin, että jokainen vieras käsitteli omalla tavallaan tämän läheisen ja tärkeän ihmisen poislähtöä. Suurimpana ajatuksena varmasti kiitollisuus siitä kaikesta mitä oli.
Ihmisen koko elämäntyö ikäänkuin kelataan läpi tuossa tilaisuudessa.
Aika harvoin olen törmännyt hautajaisissa ylisanoihin. Voihan jonkun mielestä olla kehuskelua ja jälkiviisautta, kun muistellaan lähteneen hyviä tekoja ja luonteen miellyttäviä piirteitä. Kun kaikki hyvä ihmisestä kerrotaan kerralla, voi olla paljon kaunista sanottavaa. Ei erehdysten ja virheiden muistelemisessa ole mitään rakentavaa. Toki lähteneen luonteessa ilmenneet särmät ovat nekin elämisen rikkautta ja niiden mainitseminen ei ihmisen muistoa himmennä.
Tämä ajasta ikuisuuteen siirtynyt oli monelle tärkeä ja rakas. Hän välitti ympärilleen aitoa välittämistä, huolenpitoa, iloa ja vieraanvaraisuutta - anteliaisuutta unohtamatta.
Meille maallista matkaamme vielä jatkaville tuli jälleen tärkeä muistutus, josta Raamattukin mainitsee. Meidän tulee laskea päivämme oikein, jotta saisimme viisaan sydämen.
Päivän rukous:
Isä, anna minulle viisautta käyttää elämän kalliit hetket niin, etten haaskaisi aikaa turhuuteen ja kylmyyteen läheisiäni kohtaan. Ohjaa päätöksiäni, että elämäni toisi kunniaa sinulle. Kiitos tästä kauniista lahjapäivästä, jonka annoit. Kiitos, että saan elää.
