Haluatko saada paketin kangasniemeläisiä tuotteita?

Kyseessä voisi melkein olla kuva-arvoitus...kyllä sitäkin, mutta kuvassa on kangasniemeläisiä tuotteita, jotka lahjoitan jollekin halukkaalle.

Blogissani ylittyy piakkoin miljoonan kävijän raja ja pienenä sisäpiirin vitsinä Pikkuveljeni joskus mainitsi, että "pidä blogiarvonta sitten, kun miljoona kävijää on kasassa". Tuolloin naurahdin epäuskoisena velipojan puheille, mutta nyt tuo asia on kyllä täyttä totta.

Koska aikoinaan jouduin pieneen pulaan säädösviidakon kanssa, ei tämä ole mikään arvonta. Tätä tekstiä kommentoimalla olet ilmottautunut halukkaaksi paketin vastaanottajaksi.
15.4. kirjoitan paperilapuille kaikkien kommentoijien nimet, ripottelen paperilaput lattialle ja Kiti-kissa saa valita parhaimman lapun ja samalla paketin saajan.

Kun kirjoitat kommenttia, muista laittaa mukaan nimimerkki, jos et ole rekisteröitynyt lukija.
Paketin saajan nimen julkaisemisesta täällä odotan hänen yhteydenottoaan viikon ajan ja ellei henkilö ole ilmoittanut yhteystietojaan, paketti postitetaan ensimmäiseksi kommentoineelle.

Hirmuisen monimutkaiseksi tämä asia on jo mennyt ja teen sen vieläkin hankalammaksi. Kuulisin nimittäin mielelläni osallistujien kommenteissa, mikä on ollut tämän blogin jokin mieleenjäänyt tapaus tai kirjoitus. Jos osallistuja ei ole blogia aikaisemmin lukenut, voi mainita senkin, koska mielelläni tervehdin täältä ruudun takaa myös uusia kävijöitä ja toivotan lämpimästi tervetulleeksi toistekin.

Paketissa on siis kangasniemeläisiä tuotteita. Kuvasta poiketen mukana on koivuinen leikkuulauta, joka on puuseppäopiskelija Anne-Mari Syrjäläisen käsialaa. Vavesaaren Tilan tuotteita on Siemenmysli ja Tyrnimysli, käsintehty Luomu Ruisnäkkäri, käsintehty Luomu Mustikka- ja Mansikkamarmeladi. Aimo Närväisen mehiläistarhalta on 450g hunajaa.

Tyrnimyslistä täytyy mainita sen verran, että tuote valittiin vuonna 2014 Suomessa Vuoden Luomutuotteeksi.


http://www.vavesaarentila.fi  Tässä vielä linkki Vavesaaren kotisivuille.


Kiitos tässä yhteydessä teille, jotka olette pitäneet tämän blogin hengissä. Jos täällä ei kukaan kävisi, tuskin viitsisin itsekseni turista. Kuulumisiin palaan kun olen erotellut mielessäni uutistulvasta jyvät akanoista.

Sen minä vain sanon, että kevät saisi jarrutella tuloaan.

Voikaa tekin hyvin!

Ja vielä: perheenjäseniltä on ikävä kyllä evätty mahdollisuus osallistua. Sen verran on sakkia, että kissa varmaankin suosisi oman perheen väkeä.

Isin kyytiin

Tässä talossa, siis täällä Lautakankaalla, on eräs tapa, jonka opetin tänä iltana meidän isille.

Olimme pihassa - isi, minä ja Saara - ja isi siirsi minun auton lähemmäs lämmitysjohtoa ajamalla ladon ympäri kierroksen.
Avasin etuoven ja kerroin isille, kuinka tämä asia on hoidettu tässä talossa menneinä vuosikymmeninä: kun minä olin pieni tyttö ja oma isäni siirsi auton vaikka talliin ladon päätyyn, hän pyysi aina minut kyytiin. Ei ikinä, ei koskaan isi lähtenyt pienelle piha-ajelulle ilman minua, jos olin pihassa samaan aikaan.
Sanoin isille, että Saara pitää pyytää kyytiin ja ajaa ladon ympäri, jos Saara on pihassa ja autoa pitää siirtää.

Niin isi siirtyi oman autonsa rattiin, pyysi Saaran etupenkille kyytiin, ajoi ladon ympäri ja parkkeerasi auton sillä tavalla sopivasti, että on helppo lähteä hakemaan Lähihoitajapoika töistä yhdeksältä.

Kerroin isille myös sen, että näitä tilanteita varten täytyy auton hansikaslokerossa olla aina varalla riisisuklaalevy, jota syödään ajelun päätteeksi kahdestaan autossa puolikkaan levyn verran.

Kerroin, että tällainen autoajelu oman isin kanssa kelpaa vielä aika vanhallekin lapselle. Ulko-ovelle tullut yhdeksäsluokkalainenkin tokaisi "enks mä pääse".

Kyllä sitä vanhoista perinteistä täytyy kiinni pitää.

Ensimmäiset siemenet mullassa

Olin laittanut itselleni tavoitteeksi, että hiihtolomaviikolla on saatava jo tomaatit ja paprikat kasvamaan.
Tänään oli vanhan talon kammari lämminnyt jo sen verran, että uskalsin aloittaa siementen kylvämisen. Hyvien toivotusten saattelemana siellä on nyt kylvettynä muutamaa lajiketta paprikoita ja tomaattia sekä joitakin muita esikasvatettavia kasveja.

Koska siemenpussien tyhjennyttyä tuli tyhjä olo, otin Anne-Marin kaverikseni ja eksyimme totaalisesti Hyötykasviyhdistyksen verkkokauppaan siemenostoksille. Esimerkiksi kirsikka- ja terttutomaatit ovat sellaisia, että niitä voisi olla perheellä kasvamassa lähes rajattomasti. Toinen on pavut, joita ei aikoinaan äitinikään saanut maahan niin paljoa, että sadolla olisi pärjätty seuraavaan kesään.

Koska kasvimaaksi varattua alaa on vajaan hehtaarin verran, aiomme esimerkiksi kauraa ja hernettä laittaa kasvamaan ison alan. Perunaa täytyy kokeilla muutamaa lempilajiketta. Niin- ja onhan minulla odottamassa ne sata valeistutettua mansikantainta.

"Älä jätä huomiseksi, minkä voit tehdä tänään" tuli mieleeni, kun saatuani siemenet multaan minua pyydettiin huomenna töihin 10-tuntiseen työvuoroon. Huomenna ei olisi siemeniä kylvetty ja huomenillalla kotiutuvat helsinginmatkalaisetkin värikkäine matkakertomuksineen.

Nukkukaa hyvin, ystävät! Nautitaan edelleen pienistä asioista.