perjantai 30. toukokuuta 2014

Haikeita

Kuopion Veli julkaisee pyynnöstäni fb:ssa tyrmäävän ihania kuvia ilta-auringossa kylpevästä Lautakankaan talosta pihapiireineen. Kuvat saa meillä kaikilla myllerryksen sydänalaan. Veli oli leikannut ruohon ja käynyt metsätöissä. Kaikki on kuulemma talolla kunnossa, eikä muurahaisetkaan ole tänä keväänä keksineet tulla sisälle taloon.
Tänä keväänä mieltä halkova ikävä maalle on ollut helpompi kestää, koska maallepääsy on lähempänä kuin koskaan. En ole edes ehtinyt ikävöidä kasvimaan laittoa tai puutarhan hoitoa, kun täällä kaupungissakin on ollut touhua enemmän kuin tarpeeksi.

Soitin illansuussa äidilleni ja yhtäkkiä tajusin, että huomennahan on äidin ja isän 50-vuotishääpäivä. Eipä ollut äitikään sitä muistanut. Toivottavasti äiti jaksaa huomenna käydä hautuumaalla. Minä vien ajatuksissani kieloja ja syreeninkukkia koivunoksien kanssa isän kauniin hautakiven viereen.

Mies on töissä, lapset rennottelevat. Huomenna peruskoulunsa päättävää jännittää viimeinen päivä koulussa, jossa hän vietti 9 kouluvuotta. Tytön koulu-uran tekee erityisen merkittäväksi se, että hänellä oli suuri etuoikeus saada pitää sama opettaja koko yhdeksän vuoden ajan. Voitte kuvitella, että tuo upea opettaja oppi tuntemaan lapsen lähes yhtä hyvin kuin äitinsä.
Yhteistyö tuon opettajan ja Taivallahden peruskoulun kanssa on ollut sellaista, että aitoja, kuvaavia ilmauksia on vaikea löytää.
Kuin kruununa kaikelle työlle lapsen hyväksi saimme tällä viikolla tiedon, että peruskoulun päättävä on hyväksytty jatko-opintoihin Diakoniaopistoon, jossa opiskelee jo tytön kolme sisarusta.

Kunhan huomisen tunteikkaasta päivästä selviämme, voi asettua ajattelemaan kesää.
Lapsilla alkukesän ehdoton kohokohta on tietysti ensi viikolla olevat taloyhtiön pihatalkoot.
Minä olen iloinen muutamasta keikkavuorosta vanhainkotiin, jonne minua tänään pyydettiin.
Lomailevat lapsetkin saavat harjoittaa selviytymistaitojaan, kun äiti on muutaman tunnin poissa.

torstai 29. toukokuuta 2014

Lapsi lapselta kesälomalle

Viime kesäkuussa laitoin pakasteeseen joka ainoan raparperinpätkän, jonka Lautakankaan puutarhasta löysin. Nyt löydän noita raparperinyssäköitä pakasteesta ja heti on viime kesän muistot elävinä mielessä. Olemme syöneet kahtena päivänä raparperipiirakkaa ja aiotaan syödä vielä seuraavinakin niin kauan, kuin tulee kyllästyminen.

Isillä on ollut ihan hurjia työvuoroja. Työt ovat muuttuneet entistäkin yöpainotteisimmiksi. Tänään isi lähti tasan klo 15 töihin ja kotona hän on ensi yönä puoli kolmen tietämillä.
Se on varmaa, että kun ennen eläkkeellepääsyä isi saa puurtaa oikein voimiensa takaa, niin eläkkeellepääsystä hän osaa nauttia sitäkin enemmän. Kyllä hän silloin tällöin jo haaveilee kalastusretkistä ja lastenlasten (huom. toiveikas monikkomuoto) hoitamisesta. Totuus on kuitenkin se, että Melska joutuu täyttämään koko lapsenlapsikiintiön vielä pidemmän aikaa.

Melska tuli aamupäivällä meille muutamaksi tunniksi ja onneksi asiat saivat sellaisen käänteen, että järjestyikin hänen jäämisensä ihan yökyläilyyn asti. Saara-tädillekin tekee hyvää, kun joutuu välillä jakamaan perheen keskipisteen aseman.

Eilen juhlimme kristillisen koulun kevätjuhlaa kuutisen tuntia. Epävakaisen sään takia juhlaa ei pidetty Seurasaaren kentällä vaan erään seurakunnan tiloissa.
Olen täällä aikaisemminkin maininnut, että kristillisen koulun juhlat poikkeavat totutusta kaavasta, koska juhla huipentuu yhteiseen nyyttäripöytään. Siitä tietysti johtuu myös juhlien hiukan pidempi kestokin.
Olin eilen auttamassa tarjoilun järjestämisessä. Juhlaväkeä oli melko tarkalleen kaksi sataa ja kun jokaisesta perheestä tuotiin herkkuja yhteiseen pöytään, voitte kuvitella, että kaksi pöytää notkui erilaisesta ruuasta.
Kun juhlien loppuun kuului vielä pienten koululaisten hilpeä ilonpito ja juoksentelu, täytyi voipunut, hienosti ekaluokan selvittänyt Saara taluttaa raitiovaunupysäkille.

Lauantaina alkaa kolmen koululaisen kesäloma. Tänä kesänä emme siirrä perhettä suuremmalla operaatiolla maaseutulomalle, vaan sopivin kokoonpanoin siellä käy pieniä joukkoja tilaisuuden tullen. Kahden ruokakeskittymän ylläpito pidemmän aikaa on taloudellisesti liian raskas järjestely.

Minä en muista koskaan purnanneeni minkään koulun lapsilleni tarjoamasta ruuasta. Olen myös pyrkinyt ohjaamaan lapsia siihen suuntaan, että ollaan kiitollisia ruuasta ja jätetään sen laadusta valittaminen toissijaiseksi asiaksi tai välttämään sitä kokonaan.
Viimeistään kesäloman alku ja loppumattoman ulkona tekemisen aikaansaama pohjaton ja alituinen nälkä saa myös perheenäidit havahtumaan siihen todellisuuteen, että enää ei yhteiskunta ruokikaan lapsiamme viitenä päivänä viikossa aamupäivisin.
Nyt täytyy myös valjastaa mielikuvituksensa keksimään mukavaa vaihtelua talvisesongissa muovautuneeseen ruokalistaan.

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Koto-hieronnan tarjous blogin lukijoille

Vaaleasävyinen hoitohuoneeni on nyt valmis. Vävy teki upeaa työtä remontintekijänä ja olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen.
Hoitohuone on kotimme yksi makuuhuoneista - heti ulko-ovesta tultaessa ensimmäinen. Leveällä hyllyllä teimme näkösuojaa muun kodin puolelle. Hoitohuone on tuntunut helteilläkin mukavan viileältä, koska aurinko pääsee pilkistämään ikkunasta vain aamuvarhaisen aikaan.

Vein tänään talomme rappujen ilmoitustauluille mainoslappuja "naapuritarjouksesta". Koska tarjous jalkahieronnasta on mielestäni ajankohtainen kuumien ilmojen takia ja on todella virkistävä hoito, ajattelin tarjota sitä myös blogini lukijoille.
40 minuutin jalkahieronnassa hierotaan varpaat, jalkaterät, pohkeet ja reidet. Voit valita erikoisöljyn
(rypälekivi, manteli, avokado tai Frantsilan luomu) tai tavallisen hierontaöljyn.

Jalkojen hieronta elvyttää nestekiertoa ja virkistää koko kehon oloa.
Huomaa, että jalkojen verisuonisairaus, esim. suonikohjut, ovat este hieronnalle.

Jalkahieronnan hinta on 23e (sis.ALV) ja tarjous on voimassa toistaiseksi.

Varaa aika Koto-hieronnan hoitohuoneelle Ruoholahteen
puhelimitse: 045 13 40 617  tai
sähköpostitse: sirkku  @ koto-hieronta.fi

Aikoja löytyy klo 8-20 (myös viikonloppuisin)

Huomioithan soittaessasi, että hieroessani pidän puhelimeni äänettömänä. Yritä silloin myöhemmin uudelleen.

klassisen hieronnan opiskelija
Sirkku Syrjäläinen
www.koto-hieronta.fi
Y-tunnus: 2586091-2

Olet tervetullut virkistymään ja huoltamaan lihaksiasi!

lauantai 24. toukokuuta 2014

Kaupungissa kuhisee ja aurinko paistaa

Hidastetulla aamukahvilla parvekkeen sohvan uumenissa saattoi havaita, että tänään helsinkiläiset siivoavat nurkkiaan ja kuskaavat ylimääräiset rojunsa sitten ulos ja yrittävät päästä niistä myymällä eroon.
Konservatorion katos ja Ruoholahdentorin kulmat olivat jo kirppismyyjiä kirjavanaan ja Saara on soittanut ensimmäisen ostoksensa tiimoilta innostuneen puhelun. Oli ostanut hyppynarun ja olisi ollut valmis vastaanottamaan lisää rahaa uusia ostoksia varten, mutta toppuuttelin hiukan tytön intoa.

"Siivouspäivä" (linkki Helsingin Siivouspäivään: http://www.visithelsinki.fi/juuri-nyt/tapahtumia/siivouspaiva-2014) on ideana todella onnistunut, mutta näin suuressa kaupungissa mahdollisuudet saada tavaransa myytyä toisille ylimääräistä rojua karsiville voikin olla todella haasteellista.

Toinen tapahtuma, mikä on tänä viikonloppuna, onkin sitten sydämellisesti suositeltava poikkeamispaikka kaikille pääkaupunkiseutulaisille kuin myös paikalla oleville turistijoukoille. (Turistiryhmiä on nimittäin näkynyt viime viikkoina Helsingin katukuvassa todella runsaasti.)
http://www.kasityokortteli.fi/kasityokortteli.html Tästä linkistä klikkaamalla pääset tutustumaan tapahtuman ideaan.
Meidät Kampin Narinkkatorille houkuttelee halattavanihana Ahdin tilan Jasmiina (linkki Jasmiinan blogiin: http://ahdintila.blogspot.fi/). Ihana nähdä blogituttavia "oikeasti olemassa". Täytyy käydä tarkistamassa, ettei Jasmiina näänny tuonne helteeseen. Ankeaa olisi ollut ajella Helsinkiin asti kaatosateessa myymään, joten otamme kuitenkin kaiken ilon irti tosikesäisestä päivästä.

Alkaisi olla jo aika saada kirjoitettuun muotoon tämän blogin väen tämänhetkisiä kuulumisia, mutta kaikkien lukuisten tapahtumien joukosta valitseminen on saanut minut jonkinlaiseen "lukkiutumisen" tilaan, etten ole saanut vireille edes tavallisten kuulumisten kertomista.
Joka tapauksessa suurten tapahtumien ryöppy elämässä saa aikaan kiitollisuutta Taivaan Isää kohtaan, että Hän vastaa rukouksiimme tarkasti huolehtimallaan aikataululla. Ja syvä kiitollisuus tulee myös siitä, että Jumalan huolenpito näkyy myös asioiden järjestymisen lisäksi meille sopivalla aikataululla. Meillä kun olisi usein kova into järjestellä asioita vauhdilla ja kiireellä.
Tällä hetkellä olen kiitollinen Taivaan Isälle myös lasten terveydestä. Saimme muistutuksen, kun yksi vanhemmista lapsista oli kuukauden ajan sairaana, eikä sairaudelle löytynyt syytä tai aiheuttajaa lukuisista kokeista ja tutkimuksista huolimatta. Nyt lapsi on täysin terve ja olemme siitä hyvin kiitollisia.

Ystävät hyvät. Toivottavasti saatte kokea tänään elämän rikkaita lahjoja. Muistetaan Jumalaa ja tuodaan kaikki tarpeemme Hänelle kiitoksen kanssa tiettäviksi. Siunausta ja varjelusta sinulle.

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Nicky Cruzin jäähyväiskiertue

Oletko lukenut kirjoja "Juokse, poika, juokse" tai "Risti ja linkkuveitsi"? Tai oletko kuullut nimen Nicky Cruz?
Viime viikonloppuna oli historiallinen mahdollisuus kuulla Nickya Helsingissä. Kaksi tilaisuutta Helsingin Saalemissa oli odotetusti ääriään myöten täynnä ja muutama sata kuulijaa jäi vielä ovien ulkopuolelle.
Olimme ensimmäisessä tilaisuudessa lauantai-iltana paikan päällä. Oheisessa linkissä on katsottavissa sunnuntaiaamun tilaisuus.
http://www.uskotv.fi/ohjelmat/nicky-cruz-helsingin-saalemissa-18-5/

On vaikea kuvailla Nicky Cruzin tapaa puhua Jumalastaan. Toivon, että varaat itsellesi aikaa ja kuuntelet,
mitä asiaa maailmankuululla sananjulistajalla oli meille suomalaisille.

Nicky Cruz itse on ilmoittanut tämän matkansa olevan viimeinen Suomeen. 75-vuotiasta kuunnellessa jokainen kuulija hiljaa toivoi kuitenkin muuta.
Minusta Nicky Cruz osasi pukea sanoiksi Jumalan rakkauden meitä ihmisiä kohtaan.


perjantai 9. toukokuuta 2014

Töitä

Aamu alkoi Saaran hammaslääkärireissulla. Oma matkakorttini näytti punaista, eli siihen piti ladata joko rahaa tai "aikaa". Jos pääkaupunkiseutulainen matkustaa julkisilla liikennevälineillä vähintään 8 yksittäistä matkaa viikossa, tulee edullisemmaksi ladata korttiin "kautta" eli puhekielellä ilmaistuna "aikaa". Onneksi tajusin hammaslääkäriin lähtiessä, että kauden lataaminen taitaa olla kaukaa viisasta, sillä nyt näyttää siltä, että jo tälle päivälle tulee vähintään ne kahdeksan matkaa.
Ihan mielenkiinnosta joukkoliikenteen hintoihin mainittakoon, että neljäntoista vuorokauden lataus, jolla saa rajattoman matkustusoikeuden Helsingin alueen joukkoliikennevälineisiin, maksoi minulle 24,30e, mikä on normaali aikuisten hinta ilman mitään alennusryhmää.

Hammaslääkärireissun jälkeen lähdin Hämeentielle hieronta-ja siivoustarviketukkuun: http://www.novakari.fi/index.php. Sain niin asiantuntevaa ja ohjaavaa palvelua, että päätin pikimmiten järjestää liikkeeseen uuden käynnin. Liikkeessä on hierontatarvikkeiden lisäksi hyvä valikoima mm. siivoustarvikkeita ja näkyy heiltä löytyvän paljon mielenkiintoisia erikoistuotteitakin. Tuotteita lähetetään luonnollisesti myös postitse ja minulle myyjä suositteli kotiinkuljetusta.
Hinnat ovat todella kilpailukykyiset.

Itsellenikin tuli vähän yllätyksenä, että löysin itseni kahtena yönä vanhainkodista yökkönä. Olin irtisanoutunut jo kuukausi sitten vuokratyöfirmasta, jonka kautta tein keikkoja kyseiseen vanhainkotiin. Näihin vuoroihin minua pyydettiin suoraan vanhainkodilta ja yhteydenpito on toki helpompaa ilman välikäsiä.
Ja niin käsittämätöntä kuin se onkin, niin nautin todella näistä työ-öistä. Ehkä "nauttiminen" on väärä ilmaisu - olin "hyvin tyytyväinen". Yöt olivat todella rauhallisia ja ne vanhukset, joiden kanssa sanoja vaihdoin, olivat niin sydämellisiä ja kiitollisia, että yököllekin tuli tunne, että saan olla etuoikeutettu työskennellessäni heidän kanssaan.
Talon kissa komenteli minua toissailtana ja tuli vaatimaan ruokaa ennen yöllistä ulkokierrostaan. Närpittyään muutaman suupalan gourmetiksi nimettyä pöperöään, tuli vaatimaan ulospääsyä. No yöhoitaja siis kuljettaa herra kissan varta vasten hissillä neljännestä kerroksesta ulko-ovelle. Laajennettu toimenkuva lähihoitajalla siis.

Harvinainen ääni kuuluu tänne sisälle avonaisesta parvekkeenovesta: hevosten kavioiden kopse. Niinsanotut Koffin hevoset näkyivät taas tulevan vierailulle Ruoholahteen.

Noiden ylimääräisten yötöiden takia aloitan seinienpesuhommaa vasta nyt. Vävyn kanssa sovimme alustavasti maalauspäiväksi ensi keskiviikon.

Ruuanlaitto on tullut vähän oudoksi. Täytyy opetella laittamaan vähemmän ruokaa, kun syömämiehiä on yksi vähemmän. Monta vuotta on täytynyt opetella pikkuhiljaa laittamaan enemmän ja nyt suunta kääntyykin.
Seiniä pestessä pohdiskelen samalla, mitä ruokaa laittaisin illaksi.
Toivottavasti teilläkin riittää leipää ja perunaa tälle päivälle.
(On toki meillä muutakin, mutta jos on leipää ja perunaa, pysyy vallan hyvin hengissä ja se on tärkeintä.)

torstai 8. toukokuuta 2014

Mitä joukko seinäjokelaisnuoria puuhailee lauantai-iltaisin?

Lauantai-iltaa voi viettää monella tavalla.
Linkistä pääset kurkistamaan seinäjokelaisten "uskisten" lauantai-iltaan.
Ohjelma on TV7:n tuotantoa.
http://www.tv7plus.fi/vod/player/?program=37716

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Hoitohuone valmistuu

Viime päivien ilmapiiriä voi hyvällä syyllä kuvailla jännittyneen innostuneeksi. Vanhimman pojan poismuuton jälkeen olemme siivonneet ja raivanneet huoneita. Kaksi poikaa muutti vanhimman pojan entiseen huoneeseen ja suurimmasta makuuhuoneesta tuli nyt kolmen tytön huone.

Ulko-ovelta tultaessa ensimmäisestä huoneesta on jo kovaa vauhtia tulossa minulle työhuone. Ensi viikolla vävy tulee maalaamaan huoneen seinät ja eteiskäytävän seinät. Maalaamisen ja eteisen järjestelyn jälkeen laitan työhuoneen jo sellaiseen kuntoon, että voin ilmoitella odottaville asiakkaille, että aikoja voi varata. Kaksi ennakkoluulotonta asiakasta kävi jo tänään hieronnassa vähääkään välittämättä Koto-hieronnan perikodikkaasta tunnelmasta. Seiniltä kun löytyy vielä 20 vuoden asumisen jäljet.

Huone vaikuttaa onnistuneelta ratkaisulta hoitohuoneeksi. Huoneen ikkuna on aamuaurinkoon päin ja sisäpihallamme on tähän aikaan vuodesta ilahduttavan paljon lintuja, joiden laulu kuuluu avonaisesta ikkunasta. Vaikea kuvitella, että olemme muutaman minuutin matkan päässä Helsingin keskustasta ja pihatunnelma on täynnä linnunlaulua.
Ne äänet, mitkä hoitohuoneeseen kuuluu meiltä kotoa, vahvistavat vain yritykseni nimeä. Loppujen lopuksi huone on asunnon rauhallisin, eikä esimerkiksi äänet keittiöstä ja olohuoneesta sinne juurikaan kuulu.
Suurella innolla odotan töihin tarttumista, koska tähän asti olen joutunut monelle kyselijälle antamaan vain lupauksia hoitohuoneen valmistumisesta piakkoin.

Viikonloppuun antoi oman ihanan tunnelmansa Melskan perheen soittelemat kuulumiset Lautakankaan talolta. Koko lapsenlapsen perhe ja vanhin poika vietti viikonlopun talolla ja mieltäni tietysti lämmitti nuorten oma-aloitteinen tarttuminen talon töihin. He olivat raivanneet pihaa ja vanhin poika oli pessyt painepesurilla takaterassin talvisen lintujenruokkimisen jäljiltä.
Aikanaan mekin taatusti ruokimme lintuja terassilla, koska talviaamujen yksi suurimpia iloja on katsella aamukahvipöydästä lintuparvien säpinää keittiönerkkerin ikkunoiden takana.

Melska oli sanonut talolla hommiensa lomassa, että haluaisi muuttaa sinne! Sanoin Melskan äidille, että annan heille lahjaksi tonttimaata, jos haluavat joskus rakentaa mökin tai talon. Kyllä se talo valmistuu vaikka hirsi kerrallaan.

Melskan äiti oli löytänyt talolta tällaisen kuvan 45:n vuoden takaa. Kukahan siinä mahtaa kiikata?