Töitä

Aamu alkoi Saaran hammaslääkärireissulla. Oma matkakorttini näytti punaista, eli siihen piti ladata joko rahaa tai "aikaa". Jos pääkaupunkiseutulainen matkustaa julkisilla liikennevälineillä vähintään 8 yksittäistä matkaa viikossa, tulee edullisemmaksi ladata korttiin "kautta" eli puhekielellä ilmaistuna "aikaa". Onneksi tajusin hammaslääkäriin lähtiessä, että kauden lataaminen taitaa olla kaukaa viisasta, sillä nyt näyttää siltä, että jo tälle päivälle tulee vähintään ne kahdeksan matkaa.
Ihan mielenkiinnosta joukkoliikenteen hintoihin mainittakoon, että neljäntoista vuorokauden lataus, jolla saa rajattoman matkustusoikeuden Helsingin alueen joukkoliikennevälineisiin, maksoi minulle 24,30e, mikä on normaali aikuisten hinta ilman mitään alennusryhmää.

Hammaslääkärireissun jälkeen lähdin Hämeentielle hieronta-ja siivoustarviketukkuun: http://www.novakari.fi/index.php. Sain niin asiantuntevaa ja ohjaavaa palvelua, että päätin pikimmiten järjestää liikkeeseen uuden käynnin. Liikkeessä on hierontatarvikkeiden lisäksi hyvä valikoima mm. siivoustarvikkeita ja näkyy heiltä löytyvän paljon mielenkiintoisia erikoistuotteitakin. Tuotteita lähetetään luonnollisesti myös postitse ja minulle myyjä suositteli kotiinkuljetusta.
Hinnat ovat todella kilpailukykyiset.

Itsellenikin tuli vähän yllätyksenä, että löysin itseni kahtena yönä vanhainkodista yökkönä. Olin irtisanoutunut jo kuukausi sitten vuokratyöfirmasta, jonka kautta tein keikkoja kyseiseen vanhainkotiin. Näihin vuoroihin minua pyydettiin suoraan vanhainkodilta ja yhteydenpito on toki helpompaa ilman välikäsiä.
Ja niin käsittämätöntä kuin se onkin, niin nautin todella näistä työ-öistä. Ehkä "nauttiminen" on väärä ilmaisu - olin "hyvin tyytyväinen". Yöt olivat todella rauhallisia ja ne vanhukset, joiden kanssa sanoja vaihdoin, olivat niin sydämellisiä ja kiitollisia, että yököllekin tuli tunne, että saan olla etuoikeutettu työskennellessäni heidän kanssaan.
Talon kissa komenteli minua toissailtana ja tuli vaatimaan ruokaa ennen yöllistä ulkokierrostaan. Närpittyään muutaman suupalan gourmetiksi nimettyä pöperöään, tuli vaatimaan ulospääsyä. No yöhoitaja siis kuljettaa herra kissan varta vasten hissillä neljännestä kerroksesta ulko-ovelle. Laajennettu toimenkuva lähihoitajalla siis.

Harvinainen ääni kuuluu tänne sisälle avonaisesta parvekkeenovesta: hevosten kavioiden kopse. Niinsanotut Koffin hevoset näkyivät taas tulevan vierailulle Ruoholahteen.

Noiden ylimääräisten yötöiden takia aloitan seinienpesuhommaa vasta nyt. Vävyn kanssa sovimme alustavasti maalauspäiväksi ensi keskiviikon.

Ruuanlaitto on tullut vähän oudoksi. Täytyy opetella laittamaan vähemmän ruokaa, kun syömämiehiä on yksi vähemmän. Monta vuotta on täytynyt opetella pikkuhiljaa laittamaan enemmän ja nyt suunta kääntyykin.
Seiniä pestessä pohdiskelen samalla, mitä ruokaa laittaisin illaksi.
Toivottavasti teilläkin riittää leipää ja perunaa tälle päivälle.
(On toki meillä muutakin, mutta jos on leipää ja perunaa, pysyy vallan hyvin hengissä ja se on tärkeintä.)