Armias ilta

Maatalouskoululainen soitti ja sanoi lukeneensa kaikki mamman blogijutut vajaan viikon mittaisen leirin ajalta. Sanoi, että kirjoitan liikaa miehestäni ja siksi naiset ovat minulle kateellisia. Jaa.
Mies soitti minulle äsken Rinnekodilta. Tulee kotiin puolen yön aikaan. Siinä ei ole mitään kadehdittavaa. Paitsi, että hänellä on huomenna vapaapäivä.
Täällä on likaisia lapsia. Moni niistä näyttää nauttivan likaisuudestaan, koska kellään ei näytä olevan kiire pesulle. Isot pojat (siis ne miehen kokoiset) vievät pieniä pelaamaan milloin sählyä, milloin potkupalloa ja niitä likaisia ja nääntyneitä pikkupoikia laahustaa sitten kotiin tyhjentämään kylmiötä lihapullista.
Kaksi pienintä tyttöä on leikkinyt koko päivän. Aamulla ihastelin, kun he leikkivät parvekkeella pikkuleluämpärin kanssa ja vuoron perään valitsivat pienen tavaran kasaansa. Sitten he leikkivät vaihtokauppaa tavaroilla ja viimeiseksi kumpikin kokosi omista esineistään maatilaleikin. Leikkiin vierähti toista tuntia ja kuulosti kuin linnunpojat olisivat visertäneet parvekkeella.

Se pikkupoika, johon Maatalouskoululainen on oikein tykästynyt, ja joka sanoo siskoaan leikillisesti "Sotiris Ninikseksi" on taas innostunut säästämisestä. Tänäänkin taskuuni on kolmeen otteeseen tuotu pullorahoja saatesanoilla "laita mun tilille". 7,45 e on saldo eilisillasta tähän iltaan.
Viime kesänä sama poika säästi pankkitililleen yli 200 euroa pullorahoja ja keväällä niistä oli vielä 60e jäljellä.
Nyt kun uusi into säästämiseen ja saldon kartuttamiseen on virinnyt, tilillä on kohta taas satanen kasassa.
En viitsi antaa lapsille ns. viikkorahoja, jos kerran 8-vuotias pystyy itse hankkimaan laillisin keinoin 7 euroa päivässä. Älkäämme siis ihmetelkö, miksi Helsinki houkuttaa kerjäläismatkailijoita. Täällä pyörii isot pullobisnekset.

Aamulla saamme pitkästä aikaa mummon tirskaleen, eli lapsenlapsen, papan sanoin Melskan tänne muutamaksi tunniksi. Isänsä käy hakemassa ajokortin ja sitten menee auttamaan vaimoaan siivous- ja huonekalujensiirtoprojektissa. Saavatpa sitten vanhin tytär ja vävypoika rauhassa yhdessä pähkäillä, missä kaappi seisoo.
Lapsenlapsen lempipuuhaa on tällä hetkellä keinuminen. Meillä on tullut tavaksi tehdä varauslista, kuka saa vuorollaan mennä Melskaa kiikuttamaan. Kun lista on läpikäyty, on tavallista, että kiikuttajat ovat uupuneet ja kiikkaaja päässyt vasta alkuun.
Onneksi vanhalla papalla on vapaapäivä: pääsee kiikuttamaan lapsenlasta.