tiistai 19. heinäkuuta 2011

Kurkistus jauhokaappiin

Olen koko kesän pitänyt taukoa ruisleivän teosta. Minulle ainoa oikea ruisleipä on  hapanjuurella valmistettu.
Minulla on pakasteessa useampikin erä taikinajuurta, jonka alkuperä on Etelä-Savossa, kotitilallani. Sama juuri on kulkenut taikinasta toiseen valehtelematta yli sata vuotta. Ennen pakastimia juuri säilytettiin voipaperiin käärittynä umpiopurkissa kellarin hyllyllä. Siellä se säilyi toista viikkoa. Käytännössä maalla kotonani ruisleipää piti leipoa joka viikko. Kotitalossani ei ole koskaan ollut tapana säilöä ohuita ruisreikäleipiä vartaissa tuvan katonrajassa, vaan leivät on aina leivottu paksuiksi, suuriksi leiviksi. Jossakin päin Suomea sitä leivän muotoa sanotaan limpuksi. Meillä ruisleipä ei ollut koskaan limppu. Limppu tehtiin ohrasta ja oli ohuempi ja pinnaltaan epätasainen. Ohrarieska taas oli ihan ohut, perunamuusista ja ohrajauhoista leivottu pyöreä herkutteluleipä.

Huomenna olisi varmaan hyvä ruisleiväntekoilma ja kun koko kesä on syöty Vaasan Ruispaloja, alkaa vähitellen tehdä mieli vahvempaa leipää. Ennenkuin otin taikinajuurta sulamaan pakasteesta, piti tarkistaa jauhot. Olen saanut maalaismyllyssä jauhatettuja ruis- ja vehnäjauhoja ja esimerkiksi vehnäjauhoihin ei ole lisätty askorbiinihappoa säilymisen parantamiseksi. Jauhot pitäisi säilyttää kuivassa ja normaalissa huoneenlämmössä, ehkä vähän viileämmässäkin, mutta meillä on kaikkialla niin kostean trooppista ja lämpötila on useinkin jotain muuta kuin normaalia huonelämpöä. Kosteus ja liika lämpö houkuttelee hyvin helposti jauhopusseihin luvattomia vierailijoita ja niiden ilmaannuttua on ikävä urakka.
Kerran "vanhan" kodin aikoihin sain jauhokaappiini venäläisistä tattarirouheista niin kauheita otuksia, että tappelin niitä vastaan kaksi viikkoa. Kaikki jauhokaapin sisältö meni roskiin, pesin tyhjiä kaappeja Tolu-vedellä kaksi viikkoa joka päivä ennenkuin uusien otuksien ilmaantuminen kaapin kolosista loppui. Muutamaksi yöksi suihkutin kaapit yltä ja päältä Raidilla ja silti aina jostakin kiipesi uusia eläjiä.

Tuon läksyn jälkeen opin, etten säilytä jauhokaapissa leivontatarvikkeita pitkään, vaan avattu pakkaus on syytä käyttää sukkelasti. Kaikki avatut pakkaukset täytyy sulkea kunnolla ja hyllyjä täytyy pyyhkiä ahkerasti, ettei karisseet jauhot houkuttele hyönteisiä. Esimerkiksi ohratuotteet vanhenevat nopeasti ja vehnänalkiopakkaus on syytä säilyttää avaamisen jälkeen tiukasti suljettuna jääkaaapissa, koska vehnänalkioiden sisältämä rasva eltaantuu helposti. Jos alkaa näyttää siltä, että erilaisia jauhoja ja rouheita uhkaa jäädä kaappiin roikkumaan, on viisasta tehdä suuri erä sämpylöitä pakasteeseen.

8 kommenttia:

  1. Sirkku, tämä oli erittäin selvä ohjestus miten säilytät jauhojasi kaapissa. Minulla myös oli pari vuotta sitten ruisjauhoissa niitä toukkasia, niistä ei millään meinnu päästä eroon. Rupesin sulkemaan avattuja pusseja muovipusseihin. Vieläkin tarksitan ennen käyttöä kaikki jauhot.

    VastaaPoista
  2. Minulla on kaikki jauhot lasipurkeissa. Ei tule ötököitä. Ovat myös nättejä avohyllylläkin säilytellä, vaikka voi olla, että jauhot pitäis säilyttää pimeässä..?

    VastaaPoista
  3. Minulla oli ötököitä sekä täällä Suomen että Italian kodissa. varsinkin kaakaopaketti tuntui olevan suosikkilisääntymispaikka. YÄÄÄKKK! Pitkän taistelun jälkeen voitin molemmissa kodeissa ja siitä lähtien säilytän kaikki jauhot yms tarvikkeet lasi- tai muovipurkeissa.

    VastaaPoista
  4. Minun ongelma näissä säilytysasioissa on se, että melkein kaikki jauhot ja hiutaleet on säkeissä: vehnä-ja ruisjauhot kymmenen kilon, muut tavallisesti kolmen kilon. Purkit olisi tietysti taattu ratkaisu elukoiden varalta. Ja pääsisi siitä vainoharhaisesta jauhojen tutkimisesta..

    VastaaPoista
  5. Ei kerkiä meidän kaapissa jauhot kauan seisomaan, kun usein leivon.
    Hyvät neuvot annoit.
    Voi että 100v. vanha juuri. Varvasti tulee hyvä ruisleipä.
    Minäkin leivon ruisleipää melken joka toinen viikko, sillä me syömme paljon sitä.

    VastaaPoista
  6. Nyt alkoi tehdä mieli oikein kunnon itse tehtyä ruisleipää.
    Jauhojenkanssa saa kyllä olla tarkkana. Minä haluaisin jauhot myös lasipurkkeihin, mutta kun löydän sopivan purkin se maksaa maltaita:(

    VastaaPoista
  7. Tupulle ja Sirkulle vinkki: Entä jos laittaisitte jauhot vaikka ihan tavallisiin ämpäreihin (tietty sellaisiin missä voisi elintarvikkeita pitää)? Niihin sitten vaan kannet päälle ja kylkeen tussilla teksti mitä ne sisältää. Ämpäreitäkin on vaikka miten kauniita ja värikkäitä, tai sitten vaan valkoisia. Keittiön nurkkaan sitten ämpärit päällekkäin, hyvin pysyvät pystyssäkin. Ja mahtuu kerralla paljon.

    VastaaPoista
  8. Omatekoinen, juureen leivottu ruisleipä on ihanaa. Äidilläni on myös todella vanha leipäjuuri, pitäisi häneltä pyytää itsellekin. Olen itse leiponut aika vähän hapatettua ruisleipää, koska sähköuunissa siitä ei kuitenkaan ikinä saa niin hyvää kuin leivinuunissa :(

    Jauhokaapin ötökkä-vieraat on kyllä inhottavia. Omista pusseistanikin olen joskus sellaisia löytänyt ja silloin kyllä harmittaa kun pitää heittää ruokaa roskikseen. Kuiviin tarvikkeisiin ei koskaan saisi päästä kosteutta, mikä tällaisilla trooppisilla ilmoilla voi olla vaikea estää. Pussit kannattaa tosiaan pitää hyvin suljettuina, se auttaa. Lasipurkitkaan ei auta, mikäli kannen auki ollessa purkkiin pääsee kosteutta (esim. höyryävästä kattilasta, koskaan ei saisi kaataa mitään suoraan purkista kiehuvaan kattilaan).

    VastaaPoista