Tämänhetkinen perhetilanne on sellainen, että perheestämme viisi luetaan aikuisiksi ja lasten kirjoihin päätyy 9.
Vaikka Maatalouskoululainen (17v) on majaillut koko kesäloman Kangasniemen mummolassa, miellän hänet kuitenkin täällä olevaksi.
Jos joltakin keskivälin lapselta joku kysyisi, olemmeko olleet kesällä lomamatkalla, en yhtään ihmettelisi, jos kysyjä saisi vastaukseksi: "mikä on lomamatka?"
Sen verran outo käsite lomamatkailu meidän perheessämme on aina ollut.
Meillähän oli vielä oma auto, kun kaikki lapset, kolme kaikkiaan, sopivat vielä takaistuimelle. Silloin taisimme tehdä juhannusmatkan Lehijärvelle Hämeenlinnan, jossa vielä silloin vietettiin seurakuntamme kesäjuhlia. Lapset kulkivat toppahaalareissa ja lapaset kädessä, myssyt päässä ja meillä aikuisilla oli paksut villatakit kesätakkien alla ja kaikki palelivat huulet sinisinä. Teimme kävelykierroksen juhla-alueella, menimme autoon istumaan, jossa kuuntelimme radiosta yhden juhlatilaisuuden ja ajoimme kotiin. Onneksi emme olleet suunnitellet telttajuhannusta kolmen alle neljävuotiaan kanssa.
Autohan myytiin pois, kun emme siihen enää sopineet ja alkoi syödä rahaa yhden perheenjäsenen verran.
Tämän kesän juhannusmatka Kangasniemelle, tulevaan kotikuntaamme oli hyvin historiallinen, koska pidän pienenä ihmeenä, että koko perheemme on yhtä aikaa terveenä ja että meiltä on löytynyt niin paljon rahaa, että matkaan on päästy. Koko juhannusreissun hinnaksi tuli 800 euroa, mikä ei tietysti ole paljon, kun se jaetaan neljääntoista osaan. Edellisen kerran olimme olleet koko perheellä Kangasniemellä kuusi vuotta sitten, jolloin matkan järjestymiseksi tarvittiin myös erityisjärjestelyjä.
Jokunen vuosi sitten joku silloinen päiväkotilainen voitti päiväkotinsa arpajaisissa risteilylahjakortin Tukholmaan. Päätimme, että isi lähtee kolmen nuorimman pojan kanssa vähän lomailemaan.
Pojat nauttivat matkasta, isikin söi hyvin ja karkkia ostettiin. Yöllä tuuli reippaanpuoleisesti ja joku pojista mätkähti sängystä hytin lattialle. Isi nukkui yläsängyssä ja ponkaisi katsomaan, sattuiko poikaa. Isi jännitti käsivartensa suoriksi kummankin yläsängyn reunaa vasten ja alkoi tulla alas, mutta samassa toinen olkapää petti alta.
Olkapää meni leikkauskuntoon, siitä repesi yksi jänne ja kiertäjäkalvo vaurioitui, mutta niin vain isi sinnitteli risteilyn loppuun poikien kanssa.
Tapauksen jälkeen en ole katsonut viisaaksi päästää isiä risteilemään, eikä ole lapsetkaan sitä ruinanneet.
Sekä lapsia, kuten meitäkin, ei myöskään innosta tavanomainen risteilymeininki juomineen ja mölyineen. Nykyään ei enää ilmainen risteilykään saa meitä lähtemään laivalle.
Luulen, että vaikka taloudelliset resurssit antaisivatkin myöten, ei meistä kovin ahkeria reissaajia tulisi. Olemme niin tottuneet arjen helppoihin rutiineihin, että hotellilomat ja lentokoneet tuntuisivat lähinnä rasittavilta. Ekologista elämäntapaa tulee noudatettua siltäkin osin ihan tuskatta.
Ainahan voi toki harrastaa lähimatkailua. Kivenheiton päästä kotoamme, Ruoholahden kanavan rannasta, pääsee lautalla paikalliseen kesänviettopaikkaan, Pihlajasaarille. Tein nopean laskelman, jos päättäisimme äkillisessä rantaretkeilyinnossamme lähteä koko perheellä päiväretkelle. Edestakaiset liput koko perheelle maksavat 54,50e. Eihän se nyt ole niin paljon, jos haluaa mereen uimaan kauniiseen Helsingin edustan saareen.
Teihin verrattuna meillä normi perhe, mutta hei, ei mekään pahemmin matkustella!
VastaaPoistaKaksi autoa kyllä on: yhdeksälle ja seitsemälle, mutta ne on pakko olla täällä maalla, missä ei todellakaan ole noita julkisia ja Vääksyynkin se 35km...
(Risteilyt ei iske meitäkään, ei kestetä sitä känni örvellystä, inhoan hyttejä, voin pahoin merellä, en puhu ruotsia ja seliseli...)
TYKÄTÄÄN OLLA KOTONA!!!
Meillä on "vaan" neljä lasta, mutta ei mekään matkustella. Ei ole yksinkertaisesti rahaakaan. En käsitä, miten jotkut perheet käy joka vuosi etelässä.. siis että millä rahalla. Lisäksi mä olen myös sitä sorttia, jonka mielestä elämä vaan on helpompaa kotona, tutuissa kuvioissa.
VastaaPoistaNiin, meidän perheen historiaan kuuluu yksi (1) koko perheen ulkomaanmatka: toissakesäinen Ruotsinristeily. Ja silloin kun meillä vielä oli tila-auto (7hlön) ajelimme aika ajoin 250km matkan mummolaan. Voi sitä nahinaa ja rähinää.. en kaipaa todellakaan.
Tila-auto vaihdettiin farmariin viime kesänä, kun todettiin, että lapset (9-16v) on enää äärettömän harvoin kaikki yhtä aikaa kyydissä (päästiin siitä bensarosvosta..). Eikä nämä meidän lapset ollenkaan rakasta automatkailua.
Siskoni oli juuri perheineen viikon Ahvenanmaalla (mukana myös yksi meidän lapsi eli yhteensä neljä lasta, iältään 5-9v). Toisaalta hiukan kadehdin, että olivat lomalla.. toisaalta sisko sanoi, että sitä samaa ruoanlaittoa ja lasten komentamista se oli sielläkin. =D Ja sitten kotona hirmuinen pyykkäys jne reissun jälkeen...
Kotona on ihan hyvä olla, myös lomalla!
Meillä on niin kovin erilainen tilanne. Minua ja miestäni ei ole siunattu lapsilla vuosikymmenen toiveista huolimatta, ja jossain vaiheessa teimme enemmän tai vähemmän tietoisen päätöksen "ryhtyä itsekkäiksi". Molemmat pidämme matkustelusta (sekä ulkomailla, että koti-Suomessa) ja kyllästyimme sellaiseen sanattomaan kyräilyyn, jota reissaamisemme joissakin aiheutti. "No onpa niillä varaa törsätä", "Helppohan se on kun ei ole lapsia", "Meillä rahoille on viisaampiakin käyttökohteita".
VastaaPoistaAiemmin piti vähätellä matkustelun ihanuutta ja rahamääriä, joita olimme valmiit siihen käyttämään. Pitemmän päälle se alkoi ärsyttää, ja nyt sanoisin suoraan: niin onkin varaa, ja niin onkin helppoa, ja onpa tosi kivaa satsata nämä rahat itseensä. Luoja tietää, että monesta matkasta olisimme mieluusti luopuneet, jos tilalle olisi saatu lapsi. Miksi siis kääntää itse veistä omassa haavassa myötäilemällä muiden päivittelyä?
Minäkin viihdyn oikein hyvin kotona; työvuoden aikana olen varsinainen kotihiiri, enkä jaksa tai oikeastaan halua edes kyläillä missään. Mutta nyt taas lomaviikkojen kuluessa olisi kova polte päästä käymään jossain, edes pienellä kaupunkimatkalla kotimaassa. Harmi, ettei miehellä ole lomaa.
Mukavaa, että meitä on niin monenlaisia. Toivottavasti kaikki osaavat ottaa myös toisenlaiset elämäntilanteet ja prioriteetit huomioon! :)
Minua ihan hykerryttää, kun kerrotte niin ihania, erilaisia näkökantoja asioihin! Tuokin Ansku, mitä kerroit, on hyvä niiden tietää, jotka tuskailevat lasten kanssa matkustamista: toiset olisivat valmiit vaihtamaan rikasantiset matkansa lapsiin ja lasten kanssa matkailuun koska hyvänsä.
VastaaPoistaHuomaan, että jokaisessa elämäntilanteessa täytyy unohtaa muiden puheiden kuuntelu: monilapsisessa perheessä et voi kuunnella arvostelijoita, miksei lapsia viedä matkoille tutustumaan uusiin paikkoihin; lapseton pariskunta joutuu sulkemaan korvansa puheilta, miksi haaskaatte rahojanne matkustamiseen.
Toivottavasti, Ansku, pääset jollekin ihanan virkistävälle pikkulomalle. Nuo halpalentoyhtiöiden ulkomaanhinnatkin alkaa olla jo naurettavan halpoja.
Suosittelen myös seurakuntayhtymän Mustasaarta! siellä on eläimiä ja muuta puuhaa, tarpeeksi pienet lapset pääsevät muistaakseni ilmaiseksi.
VastaaPoista