sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Mansikkaa pakastettuna, tuoreena, hillona ja mehuna


Vähintään yhtä mieluisia tuliaisia, kuin on tätini lähettämät mansikat, hillot ja mehut, on kuvat mummolasta.
Kuva on Anne-Marin eilen ottama mummolan pihasta ukonilman jälkeen. Oikealla puolella on vanhan talon kulmaa ja talon takana näkyy tämän kesän projekti, pelikenttä. Kentän takana on pätkä kuusiaitaa, joka antaa mukavaa näkösuojaa 13-tielle. Kuusiaidasta löytyy muutama eri kuusilajike. Äitini ja isäni istuttaman kuusiaidan varttumista seurataan perheessämme laajalla mielenkiinnolla. Kuusiaidasta on tullut jollakin tapaa talon tunnus ja kun vieraille neuvotaan tietä meille, aita on maamerkkinä.

Aika pöpperössä oli kotiutuva mummolastapalaaja eilen. Kun he puolen yön maissa Pikkuveljen kanssa olivat ajaneet alaovelle, Anne-Mari lähettää veljelleen, sille, joka on armeijassa, tekstiviestin: "voitko tulla tänne alas auttamaan tavaroiden kantamisessa". Onpahan Armeijapojalla jotakin hauskaa luettavaa, kun iltalomalla avaa puhelimensa. Siskolta kun oli päässyt autuaasti unohtumaan veljen armeijaanlähtö.

Minulla on taas viikonlopun työt takana. Isi menee ensi yöksi, mutta pääsee jo kahden jälkeen pois. Huomenaamulla olen luvannut mennä siivoamaan anopin vaatehuoneen. Onneksi metro palaa taas liikenteeseen. Kiertoteiden etsiminen pitkittää lyhyenkin matkan kulkemista. Viimeksi matka Haagaan kesti tunnin.


4 kommenttia:

  1. Voi mikä ihana maalaistunnelma kuvasta välittyy...:)

    VastaaPoista
  2. ei ihme,jos teillä mummolan kaipuu on jatkuvaa:)
    mitenkäs tyttö kotiin ulko-ovelta lopulta pääsi,kun ei isoveli voinutkaan armeijasta kaveriksi tulla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikkuveljeni roudasi marjakuorman A-M:n kanssa. Minä nukuin tulpat korvilla - lähdin kolmelta yöllä töihin.

      Poista