torstai 13. tammikuuta 2022

Sähkökatkohifistelyä


Aamulla lapsi viestitteli minulle työmaalle, että kotona on sähkökatko. Täällä äkillisen ilman lauhtumisen myötä alkoi tuulla ja luonnollisesti puut pudottelivat ison lumikuorman oksiltaan. Sähkökatkokset oli odotettavissakin, mutta jälleen se ei vaikuttanut millään lailla varustautumiseemme. Varavesikanisterissa oli parin viikon takainen vesi, eikä vessoissa varavettä ollenkaan. Kun lähdin töistä - neljännestä yövuorosta - otin kaupasta hevihävikkien, kissanruuan ja vessapaperin lisäksi myös vesikanisterin.

Kotona oli ulko-ovella vastassa säkkipimeässä eteisessä neljä ihmettelevää koiraa ja viisi pälyilevää kissaa. Lapsi tuo minulle paristoilla toimivan lyhdyn valonlähteeksi, kun suunnistan keittiöön. Ulkona alkaa aamu sarastaa, mutta sisällä on pimeää ja hiljaista.

Kestää tovin, ennenkuin hellan päällinen on raivattu ja tuli viritelty hellaan. Edellisestä kerrasta on aikaa ja hellan pesä on nuohoojan jäljiltä. Onneksi hormi vetää ja laatikossa on Papan varaamia sytykkeitä ja hellapuita. Niitä sentään olin pyytänyt Papan tuomaan keittiöön jo kuukausia sitten.

Perinteinen sähkökatkoruokamme puuhellalla on kaurapuuro. Annan kahvimyllyn Papan syliin ja pääsemme testaamaan Anne- Marilta saatua kahvipannua. Koska olen lähdössä yövuoron jälkeen nukkumaan, jätän pitkin hampain pannukahvin tällä kertaa väliin. Tosin herättyäni voin kyllä käydä pannua vielä kallistelemassa.

Kun nostan puurokattilan pöydälle, alkaa valot räpsyä ja muutaman yrityksen jälkeen sähköt tulevat takaisin. Kissat ja koirat saavat nyt ruokansa, vessat saadaan vedettyä ja minä saan pyyhittyä keittiön tasot ja pöydät. Tuo homma on sellainen ihmeellinen päähänpinttymä, että minun on tehtävä se aina ensimmäiseksi kotiin tultuani. Muita kun ei murenat tai kissankarvat häiritse, mutta minä en voi tehdä keittiössä mitään, ennenkuin pöydät on pyyhitty.

Ehkä ensimmäisen kerran täällä asuessa sanoin "voi ei!" sähköjen tultua katkon jälkeen. Olin nyt asennoitunut niin, että tästä otetaan kaikki ilo irti.

Enpä marise. Kirjoitan tätä sängyssä istuen Veikka- koira sylissä nukkumassa, Kiira nukkuu vieressä ja Pimu tuolla jalkopäässä. Ja lähden nukkumaan ja nukun niin kauan kuin unta riittää!

 

2 kommenttia:

  1. Meillä oli tänä aamuna sähköt pois, kun nousin ylös. En tiedä, olivatko olleet vähän aikaa vai miten. Mutta illalla sähköt räpsyi monta kertaa. Ja joka jatkosta menee netti poikki. Juuri kun olin yhden kerran saanut sen taas viritettyä, mikä vie oman aikansa, sähköt katkesi taas. Tuosta sun jutusta tuli mulle mieleen, että ai niin, ne varavedet sais olla. Niitä ei ole ollut pitkään aikaan. Aiemmin meillä oli kaupasta ostettu vesikanisterillinen ja vessassa sitten hanasta joskus sitä varten otettua. Pitääkin muistaa nyt tämä. Ja kynttilätarjontakin saisi olla parempi. Tänä aamuna onneksi sähköt tuli ihan kohta.

    VastaaPoista
  2. Sen jälkeen kun täällä kaivettiin pari vuotta sitten sähkökaapelit maahan, on sähkökatkot olleet mukavan lyhyita, ehkä 1-2 yli tunnin mittaista on ollut joka on tosi vähän. Puuhella ja kynttilä ovat silloin heti käytössä. Tosin puuhella on päivittäin muutenkin näin talvisaikaan. Tänään siinä tehtiin aamupala, lounas ja päivällinen.

    VastaaPoista