maanantai 4. heinäkuuta 2011

Kyllä mammaa vähän nolottaakin

Tulen rauhoittelemaan itseäni tähän henkiseen jalkapuuhun. Tarkoitan, että kun muotoilee sanoiksi kokemansa, kokemus todennäköisesti alkaa vaikuttaa hyvin vähäpätöiseltä, ehkä jopa hiukkasen huvittavaltakin.
Istuin tässä äsken vilkuilemassa toisten kuulumisia. Jätin homman kesken ja menin nykimään lukittua ison vessa ovea tarkoituksenani toimittaa niitä asioita, joita varten sellaisia neliöitä asuntoihin haaskataan. Koska vessassa selvästi oli joku muu, kuin alkuperäisen käyttötarkoituksen mukainen toiminta käynnissä, ryskytin ovea ihan kunnolla ja avaamista nopeutaakseni huudan vielä pelottelulauseen "minulla on kauhea kakkahätä". Sieltä oven takaa kuului aikamoista säpinää ja muovisankojen kolinaa ja kalpeanaamainen, likomärkä poika (alushoususillaan) avaa oven pälyillen siihen malliin, että mammavaistot kertoivat heti jotakin luvatonta olevan meneillään. Hirveän vakavaa luvatonta ei kymmenen vuoden korvilla olevat pojat edes keksi tehdä, mutta vesi-ilmapallot ovat olleet meillä pannassa ties kuinka kauan. Ja niitähän siellä tehtailtiin ämpärikaupalla.
Juuri äsken olin kuullut, että talon Huutajamummo oli nostanut pihalla äläkän vesi-ilmapallojen riekaleista. Totesin siihen mielessäni, että rähiskööt rauhassa muiden lapsille, meillä ei niitä onneksi kenelläkään ole.

No sieltä vessasta luikahti yksi kappaletta meidän poikia karkuteille ja se toinen, vastuuntuntoisempi jäi selvittelemään, miten on mahdollista, että meille on ilmaantunut tuollainen määrä noita kiellettyjä, vaikka minulta ei ole kysytty lupaa. Samalla kun pauhaan selitystä asialle, leväytän leveän pyrstöni pytylle aikomuksenani hoitaa se asia, jonka takia olin ovet ryskyen siihen paikkaan tullut. Se vastuuntuntoinen poika alkaa väännellä epätoivoisesti käsiään ja selvittää ilmapallojen kuuluvan naapurin pojalle ja "muuten se naapurin poikakin on tuolla saunan puolella..." saa sydän kurkussa minulle sanotuksi.
Samassa se naapurin poika pistää päänsä lauteiden alta ja kuulen kiekaisevani hyvin lujaa ja korkealta. Enhän minä alta kaksikymppisiä naapurinkaan poikia pelkää taikka arkaile, mutta en nyt järin mielelläni istuisi vessanpytyllä heidän nähtensä. Poikaparka siristelee silmiään ja ei kai ole uskoa näkemäänsä, mutta ymmärtää kuitenkin ruveta tekemään lähtöä, kunhan ensin löytää ilmapallotynnyrinsä saunamme lauteiden alta.
Kun naapurin poika sulkee ulko-oven, muistutan hitaasti ja rauhallisesti omia poikiani, että edelleen on voimassa määräys, että minulta kysytään lupa, ennenkuin kaverit tulee meille sisälle. Kai tilanne kaikenkaikkiaan oli ollut hieman järkyttävä, koska vanhempi poika pillahti ihan oikeaan itkuun, kun asian koko karmeus hänelle paljastui.
Hoh-hoijakkaa sanoo yksi jos toinenkin lukija, jotta on sen muijan jutunjuuret jo aika tiukassa, kun pitää omat vessareissunsakin jo täällä selostaa. Sanon vain hyvin psykologisesti, että tällaiset tapaukset kuvastavat hyvin konkreettisella tavalla, kuinka epätavallisiin tilanteisiin saattaa viaton suurperheen äiti tavallisena arkipäivänä joutua.

13 kommenttia:

  1. Suo anteeksi mutta... =DDDDD
    Jostain syystä kuvittelen sinun ja sen naapurinpojan ilmeet ;)

    VastaaPoista
  2. Voi vitsi, mä hekotin tilanteelle ;)
    Parasta tilannekomiikkaa :))
    Valitettavasti sun ahterin kustannuksella ;)

    Voin kertoa vastaavan tilanteen mun ahterin kustannuksella..
    Olin kaupassa ruuhka-aikaan ,kun vanhin poikani oli ehkä kolme. Kassajono oli todella pitkä ja kiemurteli hyllyjen välissä, poika oli minulla kärryssä istumassa. Yhtäkkiä poika totesi hyvin kirkkaalla ja kuuluvalla äänellä, - äiti tuos on sun pyllylääkettä - , ja otti tampoonipaketin käteensä hyllystä...Olin selittänyt pojalle kotona vessassa ollutta pakettia pyllylääkkeekseni...Hiukan naama punaisena laitoin pakettia takaisin hyllyyn muiden jonossa olevien hymähdellessä :)
    Myöhemmin on asian kustannuksella usein naurettu :)

    t. Eija

    VastaaPoista
  3. Heh :))
    Voin kuvitella ettei poikien vähän aikaan tee mieli vesi-ilmapalloja. Nuo vessa-asiat kun tuntuu olevan tietynikäisille poikalapsille melko intiimejä.

    VastaaPoista
  4. Hauskahan näitäkin on lueskella. Naureskelin itsekseni, kun sieluni silmin näin tilanteen :)

    VastaaPoista
  5. Pitääpä nyt oikein kertoa sinullekkin, että välillä tälläisiä pitkiä postauksia on, no miten sen nyt kauniisti sanoisin.... on aika pitkästyttävää lukea, vaikka olisi kuviakin välissä...

    Mutta nämä sinun juttusi ei kyllä siihen seuraan kuulu. Aina tulee oikein hyvälle mielelle, kun näitä juttujasi lukee... Miehellekin näitä välillä ääneen luen...☺☺
    Niin, että "muija" jatkaa vaan samaa rataa, pitäähän sitä jonkinmoista hauskuutta päivään saada!!!
    ☺☺☺

    VastaaPoista
  6. Samat sanat! Sitä sattuu ja tapahtuu isossa perheessä paljon enemmän kuin esimerkiksi kahden vanhan kääkän huushollissa. Nauru pidensi taas ikääkin, kiitos siitä!

    VastaaPoista
  7. Mulla oli ihan sydän kurkussa, kun aloin kommentteja lukemaan, kun omatunto kolkutteli tekstin julkaisun jälkeen, että ei sitten minkäänlaista häveliäisyyttä enää ihmiseltä löydy. Ehkä tekstistä typertyneet ovat visusti kääntäneet silmänsä muualle, kun ei ainakaan nämä ymmärtäväiset siskot ole olleet jutusta moksiskaan (minua tuo sanonta on aina ärsyttänyt, mutta sopii tähän brutaaliin yhteyteen).
    No joo: ehkä minun piti myös hakea kevennystä ajatuksille, kun koko päivän on pyörinyt ajatuksissa mieheni aamuinen puhelinsoitto töistä. Mieheni seurasi bussin ikkunasta, kun aamulla Kampissa bussipysäkillä mieshenkilö roihuaa ilmiliekeissä ja metroaseman vartijat sammuttaa jauhesammuttimella tulta. Toivottavasti ei jää painajaisia sellaisen näkemisestä.
    Vaikea minunkin irroittaa ajatuksia tapauksesta, mutta ei blogitekstinä palvele ketään.

    Villiviini, huomenna haemme pikkutyttöjen kanssa kierrätyskeskusreissulla myös paketin. Kiitos sulle.

    VastaaPoista
  8. Hah-haa! Palveleeko tämä "vessateksti" sitten ketään, voi vain kysyä!

    VastaaPoista
  9. :DDDD

    Illan iloksi, hyvät naurut!
    Kiitos :)

    VastaaPoista
  10. Täähän oli ihana! Juuri tuollaisia hetkiä sitä tapahtuu ja sattuu arjessa ja silloin sitä miettii kuinka absurdia vaikka niin maallista se onkaan :)))))

    Kupla

    P.s. meillä on ollut 2v vessan lukko irti, joten meillä käydään hulluntuurilla vessassa, varsinkin jos on lapsilla kavereita kylässä. Yleensä sitä yskähdellään ym jotta muut kuulevat jonkun siellä olevan - mutta ei ole kukaan vielä valittanut etteikö silti homma toimisi. (ja lukko on poissa sitä varten, kun ei alunperin jotenkin sopiut lukkopesään ? ja tipahteli lattialle se värkkiväkkärä siitä usein ja varsinkin silloin kun siellä oli joku lukkojen takana. Yritäpä neuvoa oven läpi jollekin alle metriselle miten asennat lukon osat takaisin paikoilleen....

    VastaaPoista
  11. Riitta (Riitanpuutarhasta) suositteli eilen blogiasi ja ihan oikeassa oli. Kannatti tulla piipahtamaan, sain mahtavia naurun purskahduksia, ja nauruhan pidentää ikää... Taitaa sinulla piisata noita elämyksen järjestelijöitä omasta takaa. Ja sitten vielä kaikkien kavereiden lisämaut...

    VastaaPoista
  12. Voi Lissu parka, parhaimman jutun kohdalla jouduit hulinaamme mukaan. (Tämä vessajuttu kun on ihan pohjanoteeraus, että vieläkin hävettää.)
    Jos pysyt kuulolla, voi olla, että elämä tästä tasoittuu.

    VastaaPoista
  13. ei tartte hävetä...on sitä vastaavia tapahtunu muillekin,että älä huoli!

    VastaaPoista