tiistai 26. heinäkuuta 2011

Lapsilisäpäivän tuhlaukset

Minun huono mustikkametsäomatunto sai aika paljon huojennusta edellisen tekstin kommentoijilta. Ja kun vielä totesin, että ostamani mustikat maksoivat 3 euroa litralta, niin eihän se niin kauhealta enää tuntunut. Kaiken lisäksi äsken kauppareissulla törmäsin hirmuiseen lentomuurahaisparveen, jota en muista kovin usein kaupungissa tavanneeni. Ehkä siellä mustikkametsässäkin on jonkinsorttisia hyönteisiä. Mummolan metsissä ei onneksi tarvitse pelätä käärmeitä. Tila on ollut suvun hallussa reilut sata vuotta ja koskaan ei tilan mailla ole tehty havaintoa mistään käärmeestä. Sen takia metsässä voi kipastella vaikka varpaisillaan, jos huvittaa.
Mummo soitti ja kyseli, aikooko Maatalouskoululainen kutoa sen loppuloimen, kun mummo sai oman mattonsa valmiiksi. Sanoin, että vakaa aikomus hänellä on, kun tänäänkin Kierrätyskeskuksesta kuteita haaksimme valmiiksi leikattuna ja sinisen pussilakanan leikattavaksi. Meillä oli Mummon kanssa jo aikaisemmin puhetta, että taidammekin jättää kangaspuut pystyyn, niin voi pitää kutomisharrastusta yllä aina innon mukaan. Valmiita loimiakin kun kuulema on. Odotan mielenkiinnolla, että serkkuni jossain maailmanajassa kädestä pitäen opettaa villaloimien laiton kangaspuihin ja villahuopien kutomisen. Ajatus kutkuttaa, koska kaikkien villatuotteiden suosio on noussut hurjasti ja alitajuisesti koko ajan suunnittelen, "mitä sitten mummolassa tehdään".

Kävin tänään siis Kierrätyskeskuksessa, vaikka 15 kiloa porkkanoita odotti mehun tekoa. (Odottaa vieläkin, kun muut hommat tuntuvat tärkeämmiltä.)
Löysin yhdelle keskikoon pojalle Adidaksen perussinisen tuulipuvun viidellä eurolla ja yhdelle isolle pojalle samanlaisen takin kolmella. Reilun kokoinen Peperonin mikrokuitutakki reilun pitkällä helmalla maksoi 3 euroa ja siiitä varmaankin väännetään vielä kättä. Ainakin vanhimman pojan katse, kun ripustin takkia kuivumaan, antoi viitteitä, että saattaisi kelvata hänellekin.
Tirtetalle ominaiseen kenkämakuun tuli täydennystä euron valkoisilla kävelykengillä ja ihanilla lipokkailla, joiden oikeaa nimeä en edes tiedä. Lisäksi hän sai 1,50e maksavan kainaloon sopivan auton ja pihalla onkin nyt juostu auto kainalossa, lipokkaat autoon varastoituna ja valkoiset kengät jalassa. Ainoa hankaluus on se, että autovarkaiden pelossa hän ei uskalla laskea autoa kädestään, vaan kulkee pitkin pihaa puristaen autoa tiukasti. Kun hän joutui laskemaan auton viereensä ottaakseen kiven pois kengästä, jo oli lauma pihan lapsia autoa sormeilemassa, mutta kimakka huuto sai heidät perääntymään. Arvaan, että illalla lähdetään nukkumaan auto ja kaksi paria kenkiä vieressä.
Kaisa-sisko, se tämän syksyn ekaluokkalainen, löysi paljon ihania pehmoeläimiä ja kun hinta oli 50 senttiä kappale, mielellään äiti ne ostikin. Pussillisen muovikäärmeitä hän löysi eläinkokoelmaansa.
Suuria reppuja koulutarkoitukseen emme löytäneet. Keväällä meni pari loppuunpalvellutta reppua roskiin. Esimerkiksi yhden ison pojan reppu, joka palveli 8 vuotta. Poika menee nyt 9. luokalle. Kun hän aikoinaan valitsi itselleen ekaluokan reppua, hän halusi laadukkaan ja hintavan repun, joka näköjään oli hyvin kannattava ostos.

Ostamisen suhteellisuus oli tänään ajatuksissani. Kun tänään lapsilisien maksun johdosta uskalsin ajatella "shoppailumatkaa" Kierrätyskeskukseen, niin kolmen kympin ostokset tuntuivat ison rahan ostoksilta.
Meillähän on hyvin kauan ollut niin, että useampi tuttavaperhe tuo lapsiltaan pieniksi jäävät vaatteet ja kengät meille. Ei minun ole koskaan tarvinnut ostaa lapsille syksyllä "kouluvaatteita". "Tarhavaatteet" on vielä oudompi käsitys, koska ne lapsistamme, jotka ovat päiväkodissa esikoulun käyneet, eivät ole tarvinneet sinne mitään erikoisvarustelua, mitä ei olisi jo ollut kotona olemassa. Meiltä löytyy esimerkiksi kuravaatteita koot 90-160 kaikkia tasakokoja... Kumisaappaita on vähintään  yhdet joka kokoa.
Kun ostan lähes kaikki vaatteet nykyään Kierrätyskeskuksesta, tulen myös sillä tavalla kohtuuhintasokeaksi, että Citymarketin myymät tyttöjen pikkuhousut jäävät ostamatta, kun niiden tarjouslapussa on hinta 3e. Ostin tänään kierrätettyjä, aivan uuden veroisia neljät eurolla. En ole siis valmis maksamaan niistä enempää.

Pikkuisen mutisin tänä aamuna miehelle. Oli kuulema ihan ilokseen kävellyt yöllä neljän pintaan varikolta kotiin. Matkaa tulee rapiat seitsemän kilometriä. Totean, että hyvässä kunnossa täytyy lonkkaproteesit olla, että yhdentoista tunnin ajamisen jälkeen vielä tuonlainen urheilu maistuu. No, tuli siinä sivussa kerättyä seitsemän euron pullopussi.
Päivän toteamus: mies tienaa, vaimo tuhlaa.

7 kommenttia:

  1. Voi sua tuhlaria :) Minulla saattaa sama summa mennä yhteen vaatteeseen kun innostun lapsille jotain ulkomailta tilaamaan. Mutta oikeassa olet, käytettynä saa tosi edullisesti kelpoa vaatetta ja tavaraa, jolloin hintakäsitys kyllä muuttuu perustavanlaatuisesti, eikä se 30e vaate enää paljon mieltä lämmitä kun samalla rahalla saisi pussillisen kirpparilta. Kulutusyhteiskunnan hyvä puoli on se, että todella hyvälaatuista tavaraa kierrätetään kun jatkuvasti ostetaan uutta tilalle.

    VastaaPoista
  2. Minä olen tosi huono kirppuilija. En vaan löydä mitään, joten ostan melkein kaikki vaatteet uusina. Jonkun verran ollaan tosin saatu tutuilta, onneksi.

    Sitten on nämä vaatemakuasiat. Pojan makuun tuskin edes löytyisi vaatteita mistään - juuri tehtiin tilaus Saksasta: kolme hupparia, yhdet farkut ja yhdet collegehousut plus postikulut teki reilut 120€... järkyttävää. No toisaalta siinä onkin sitten pojalle vaatetta koko vuodeksi, pidempäänkin elleivät hajoa.

    Meillä ei voi edes kierrättää pojalta toiselle, kun tämä isompi on sen verta tuhti kaveri, pienempi poika mahtuis niihin kuteisiin vaikka tuplana, ellei triplana. Tytöilläkin on ikäeroa 6,5v joten aika hankalaa on siinäkin kierrätystä harrastaa.

    Sinä olet kyllä mestari noissa säästäväisyysasioissa, ei voi muuta sanoa!! Mun varmaan tarttis alkaa tutustua paremmin kierrätyskeskusten ja kirpputorien valikoimiin..

    VastaaPoista
  3. Sinäpä osaat kertoa mukavati päivän tapahtumia.
    Olet todella taludellinen.
    Näin on, mitäs sitä liikaa maksaa kun saa halvemmallakin.
    Olisipa sitä ollut kirppareita minun ollessa pieni.
    Ei ollut, eikä meinannut saada uusiakaan.
    Minä sain aina käyttää vanhempien siskojen vaatteita.
    Ja jos äiti osti jotain uutta niin niissä oli aina kasvuvara, jotenka uutena olivat liian isoja.
    No ei mun pitänyt marista.
    Hyvä on elämäni ollut.
    Oikein mukava lukea sinun postauksiasi.
    Kiitos!

    VastaaPoista
  4. Tuon mustikkametsäasian kanssa voin lohduttaa... KYLLÄ siellä riittää öttiäisiä, eli ei se niin auvoista ole sinnekään mennä. Menenpä kuitenkin, kun portailta marjat jo kutsuvat, meillä kun mättäälle on matkaa alle 100m.

    Osaisipa itsekin olla yhtä taloudellinen, toisaalta täällä on tasan yksi kirppis ja muualle ajomatkaa kertyy niin, ettei siinä paljon säästä. Onneksi tavarahankinnoissa ja teinipojan vaatteissa ym. olen oppinut käyttämään huuto.net:iä ja vastaavia.

    VastaaPoista
  5. Minusta tuntuu että nykyään on niin paljon tavaraa että sitä saa vaikka ilmaiseksi kun osaa pitää silmät auki, Brakulla on esim. ota tästä-löytökori, mistä on löytynyt tosi kivoja vaatteita lapsille. Tai sitten tosi halvalla saa muiden vanhaa. Ihmiset hukkuvat tavaraan ja siitä on pakko päästä välillä eroon.

    VastaaPoista
  6. Meilläkin ostellaan oikeastaan kaikki vaatteet (ja lelut ym.) kirppiksiltä sekä huuto.netistä. Itsestäni on tullut jo niinkin pihi, että edes ale-vaatteita en pidä edullisina. :D
    Tänä kesänä esikoinen tarvitsi hyvät sandaalit, joten ne ostettiin uutena Prismasta n. 20 eurolla. Mielestäni hinta-laatu suhteeltaan siis erinomaiset, koska säilyvät vielä ainakin pikkukakkoselle ensi kesäksi. ;) Pojilla muutenkin nyt siirtyy vaatteet suoraan esikoisen hyllystä pikkukakkosen käyttöön, ja samojakin vaatteita tulee poikain käytettyä, kun ovat jo niin samaa kokoa. ♥

    VastaaPoista
  7. Heli, minusta kyllä sait todella edullisesti ne pojan vaatteet!
    Johan pelkät cittarin paremmat hupparit maksaa yli kuuden kympin, en edes tiedä, mitä esim. urheiluliikkeissä.

    Ja niinkuin rva Reipas totesi, myös ilmaiseksi saa. (minä tosin viimeksi porkkanoita ja herneitä)
    Kierrätyskeskuksen ilmaistavarapuoleltakin löytyy vaikka mitä, kun vain kohdalle sattuu.
    Täällä ainakin myytävien tavaroiden laatuvaatimukset ovat heillä niin korkealla, että ilmaispuolelle päätyy varsin käyttökelpoista tavaraa.

    Sylvi: minäkin muistan, että äiti kertoi, että kävivät siskon kanssa vuoropäivin koulussa, kun oli tytöille vain yhdet kengät.
    Ja Sylvi, kyllä elämästäsi näkyy, että osaat arvostaa ja olla kiitollinen kaikesta, millä elämä nyt sinua hemmottelee.

    Ja muiden kanssa olen samaa mieltä!

    VastaaPoista