perjantai 19. elokuuta 2011

Vapaaehtoisia pyykinripustukseen?

Taas täältä on kaikki ihmiset häipyneet jonnekin. Lukuunottamatta ekaluokkalaista, joka nukahti päiväunille raskaan ensimmäisen kouluviikon päätteeksi, sekä yhtä isoa poikaa, joka osaa ottaa tilanteesta vaarin ja pelata kaikessa rauhassa, kun muut huitelevat kuka missäkin. Kukaan ei leväytä huoneen ovea yhtenään auki ja kysele pelivuoroa.
Minä päätin sitten rentoutua ja viettää vaihteeksi mukavaa, leppoisaa, rauhallista kotiperjantai-iltaa.
En istu sohvalla, en edes saksi matonkuteita, vaan teen kaksi mustikka-vadelmapiirasta ja aion käydä kohta kirjastoautolla tuossa torin laidassa. Pakkotyöt jätän iltaan ja houkuttelen makeasti isot ja pienet tytöt kanssani pyykinripustustalkoisiin. Ennen iltaa on neljä korillista ripustettavaa valmiina.
Se pelaava iso poika lausui äsken, että koulu on niin tylsää, että hän mielummin menisi vapaaehtoistyöhön Somaliaan. Samainen poika on valittanut jo usean vuoden, että on väärin, ettei Suomessa 14-15-vuotiaat saa tehdä ansiotyötä niin paljon kuin huvittaa - mikä geeni se noin periytyy?
Totta puhuen minulla oli sydän raskaana, kun kello 17 mies lähti töihin ja ajo alkoi 17.23. Hän on kotona huomenaamulla 5.30, jos sattuu pääsemään varikolta tännepäin tulevan aamuvuorolaisen kyytiin. Pitkät tauot yövuorossa, jotka katkaisevat työajan juoksun, tuntuvat vähän kurjilta. Mielummin ajaisi koko yön kymmenen-viidentoista minuutin tauoilla ja pääsisi ajoissa kotiin. Jos ruokatauko kestää reilun tunnin keskellä yötä, on vaarana, että alkaa nukuttaa.
Nyt ulkona näyttää ja tuntuu siltä, että ensi yönä kaupungilla juhlitaan oikein urakalla syksyn tuloa uhmaten. Enkeleitä toivotin miehelle työvuoroon mukaan. Yövuorossa bussinkuljettajan suurin riesa on edelleen matkustajat, jotka eivät haluaisi maksaa matkaansa. Uskomatonta, mutta totta joka yö. Lisäksi suomalaiset ovat turhan vaisuja, eivätkä uskalla avata suutaan. Jos auto on täynnä lähtöä odottavia matkustajia, lähtöaika on ollut ja mennyt ja joku hannaa vastaan maksun kanssa, niin autollinen ihmisiä odottaa hiirenhiljaa, kuinka kuljettaja saa jästipään maksamaan. Jos koko joukko ärähtäisi suureen ääneen, että "maksa matkas, tai painu ulos" ei hangoittelija ilkiäisi jatkaa viivyttelyään. Selvästi yhdeksi häiriköinnin muodoksi on tullut tuo lähdön viivästyttäminen kuljettajaa kiusaamalla. Nyt puhun vain ja ainoastaan niistä tilanteista, kun matkustaja ei halua maksaa matkaansa, vaikka on aikeissa tulla kyytiin.

Tiesittekö muuten, että uusien palovamman hoito-ohjeiden mukaan paloalueelle lasketaan huoneenlämpöistä vettä, ei jääkylmää. Ennen neuvottiin laskemaan mahdollisimman kylmää vettä.
Asia selvisi, kun vanhin tytär soitti ja kysyi neuvoa, kun oli polttanut kätensä riisinkeittovedessä.
Uudet ohjeet neuvovat laskemaan vettä niin kauan, että kipu helpottaa. Jos paloalue on potilaan kämmentä suurempi, on mentävä lääkäriin tai jos potilas on pikkulapsi tai vamma on kasvoissa. Palovammakipuun auttaa myös tavallinen kipulääke, parasetamoli tai ibuprofeiini.
Äidin sydäntä koskee isonkin lapsen kipu.

Nyt aion katsella, mistä löytyisi niitä vapaaehtoisia pyykkitalkoisiin, vai häipyvätkö jo kotiin ehtineet uudestaan.

8 kommenttia:

  1. Haalean veden ohjeen olen oppinut minäkin, ja sen, että palovammaa täytyy pitää veden alla kauan, vähintään puoli tuntia.

    VastaaPoista
  2. Minä tein kynttilöitä ja kun massa oli jäähtynyt jäi siihen kiinni kauha. Teräs kauha oli tarpeellinen ja ajattelin käyttää kattilaa sen aikaa hellan levyllä, että saisin kauhan otettua massasta pois. Juttelinne emännän kanssa niitä näitä ja sitten tuli mieleen lähteä käyttämään koiria lenkillä. En siinä vaiheessa muistanut koko kattilaa. Palatessamme steariini/parafiini oli ilmi liekeissä ja minä kiirehdin sammuttamaan. Hätäännyin vaikka yleensä olen kiperissä tilanteissa rauhallinen. Seinällä lieden vieressä olisi ollut sammutus peitto ja pelkkä kattilan kannen laittaminen olisi tukahduttanut palon, mutta..... otin kuuman alumiini kattilan käsin pois levyltä. No arvaat että sehän oli kuuma. laskin sen tuolille ja huomasin että tuolin pinta alkoi käryämään joten uudestaan kattila käteen ja laitoin sen tiskialtaaseen. Altaassa oli astioita ja kattila kaatui seurauksena se että putkisto meni tukkoon ja molemmille käsille kaatui tulikuumaa massaa. Kun luin noita uusia ohjeistuksia niin tämä tuli mieleen. Lähes kaikista sormista lähti nahka ja vähän muualtakin. En edes ajatellut mennä lääkäriin vaan viieän veden avulla odotin tuskissani ne päivät jolloin kipu hellitti siedettäväksi. Silloin päätin jättää kynttilän valamiset muille. Vasta myöhemmin tajusin vammmojeni. vakavuuden. Tämän talon missä asumme edellinen omistaja piti kynttilä tehdasta 12 vuotta ja niitä peruja oli nämä aineet joista tein erilaisia kynttilöitä.

    VastaaPoista
  3. tykkään kovasti lukea juttujasi... tämä maistuu elämälle tv äx6

    VastaaPoista
  4. Tapsara: voipi sitten olla ihan viisasta, että en edes ajattele kynttilänvaluja huushollissa, missä vilistää lapsia keittiössä ees-taas. Mä olen muutenkin hiukka hysteerinen kaikkien syttymis-ja palojuttujen kanssa.
    Kun täällä Ruoholahdessa muutama vuosi sitten suurperheen äiti kuoli kotinsa tulipalossa, olen sen jälkeen ajatellut, että ainuttakaan turhaa riskiä tulen ja syttyvien materiaalien kanssa en ota. Kynttilänvalu on selvästikin yksi ja rasvapata lihapiirakoiden teossa oli minusta liian tarkasti vahdittava. Tosin piraakoidentekohetkellä ei ollut ipanoita talossa.

    Kiitos ä6:lle!

    VastaaPoista
  5. Toivottavsti eilisillan bussikuskin pahoinpitely ei liitys sun mieheen. Pahaa tekee tuollaisista lukea :(

    VastaaPoista
  6. Minua on aina pelottanut kynttilöiden valaminen. Nyt kuitenkin tein muutaman sytykeruusun ja niitä varten sulatin kynttilöitä vesihauteessa . Ei tarvinnut pelätä että kuumenevat liikaa.

    VastaaPoista
  7. Tiitu: Ei liity. Miehen ajamat linjat on enimmäkseen keskikaupungilla, Espoossa ja Länsi-Helsingissä. Joskus hyvin harvoin hän käy ylityökeikalla Itä-Helsingin puolella.
    Eilisen illan "merkit" tuolla ulkona antoi odottaa aika levotonta yötä. Taisi olla vaikka mitä konserttia ja tapahtumaakin pitkin yötä kaupungilla.
    Kyllä mulla sydän sykeröllä olikin koko illan ja yöllä herätessä.

    VastaaPoista
  8. pyykin ripustelu on kivaa,ainaski minusta:)

    VastaaPoista