Uhkarohkea päätös viedä Helsingissä syntynyt ja varttunut lapsilauma maaseudun rauhaan kesällä 2015. Kukaan ei päätöstä katunut. Blogin kirjoittaja, suurperheen äiti, palasi juurilleen ja edelleen ihastelee elämän rikkautta luonnosta käsin.
sunnuntai 5. marraskuuta 2017
Alkutalven kauniita hetkiä
Pihapiiriimme on tullut uusia polkuja täällä asuessamme. Ihastelen niitä, koska ne kertovat tärkeistä matkoistamme meille tärkeisiin paikkoihin.
Tämän polun lumeen Pappa teki viime viikolla. Lumet tosin jo sulivat.
Samana aamuna, kun leikkuupuimurin oli määrä tulla kaurapelloille, oli näkymä tallainen: edeltävänä yönä satoi lunta ja lämpötila laski useamman asteen pakkasen puolelle.
Eräänä leppoisana pakkaspäivän iltapäivänä teimme isojen tyttöjen kanssa kuvausreissun metsän poikki järven rantaan juuri auringonlaskun aikaan.
Rantaan pääsee muutamassa minuutissa Kuopion Veljen metsätietä pitkin. Velipojan hyvin hoidetussa metsässä silmä lepää.
Tämän kiven lähistöltä oli kulkenut villisikalauma maiden poikki edellisenä päivänä. Matkan varrella tavattu tuttu metsästäjä kertoi lauman kulkeneen Mikkelin puolelle asti, josta metsästäjät ne tavoittivat.
Entisen helsinkiläisen bussinkuljettajan eläkepäivien puuhiin nykyään kuuluu erilaisia puuhommia. Alatallista löytyy kaksi vuotta kuivumassa ollutta polttopuuta, jota pappa kuskaa mummolle tulisijojen tuntumaan.
(Kuvia klikkaamalla saat ne suuremmiksi.)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Puinnit menivät pieleen niin monelta, eräillä jäivät heinätkin pystyyn. Kyllä surettaa viljelijöiden puolesta, myötätunnolla kun ei lainoja maksella.
VastaaPoistaIhania kuvia taas kerran.
Aurinkoisia kuvia. Ja puuhommia on meilläkin: joka päivä takka lämpiää, jotta tarkenemme.
VastaaPoista