keskiviikko 10. helmikuuta 2021

Nukkumapäivän "aivosumussa"

 "Nukkumapäiväksi" nimitetään ainakin täällä päin yövuorosta tulopäivää. 

Olin aamulla puoli kahdeksan jälkeen kotona pikaisen kaupassakäynnin jälkeen. Pappa haki minut töistä ja kun olimme nostaneet ostokset autosta sisälle, Pappa suunnisti uudestaan kirkonkylään kyydissään kahdeksaksi töihin menevä tyttö ja kouluun menevä Kaisa.

Poikkeuksellisesti Kaisa ei ollut ehtinyt käyttää Keriä ulkona - mitä nyt sen verran, kun tulivat vanhasta talosta nukkumasta uuden talon puolelle. Otin Kerin hihnaan ja vein alapihalle. Keri löysi oitin kanalan luota tuoreet jäniksen jäljet ja oli niistä tietysti kovin innoissaan.

Vaikuttiko pieni pyrähdys pakkasessa vai mistä johtui, mutta en ollut millään saada unenpäästä kiinni. Kylmäkin oli. Vielä puoli kymmeneltä ihmettelin, missä uni viipyi, vaikka silmäluomia jo särki eikä tahtonut jaksaa enää vessaan kävellä. No kävin sitten kerran vielä pissillä, laitoin villatakin päälle, kahdet villasukat jalkaan ja villaviltin peittoni päälle. Ei enää muuta taikaa tarvittu ja jo kelpasi nukkua.

Iltapäivällä heräsin ja ulkona pilkisteli aurinko. Olin eilisiltana laittanut ruisleipätaikinan ja lisäillyt jauhoja muutaman kerran. Alustin taikinan ensi töikseni ja menin sitten vasta laittamaan tulen lämmityskattilaan.

Nyt kovilla pakkasilla olen antanut sen verran periksi, että napsautan sähkön päälle aamulla viimeistään, ettei tarvitse yön valvomisen jälkeen ruveta tappelemaan polttopuiden ja lämmityskattilan kanssa. Jos kovalla pakkasella vesisäiliössä lämpötila ehtii laskea 40 asteeseen, saa puita polttaa tuntikausia, ennenkuin on 80 astetta mittarissa.

Yövuoron jälkeisen nukkumisen määrästä ja laadusta riippuu, kuinka tarmokas olo on päivällä. Kun sain ruisleivät paistettua, tiskattua ja pari koneellista pyykkiä pestyä, oli helppo päätyä kaivelemaan jääkaapeista tähteitä ruuaksi. Huomenna on pitkästä aikaa ihan kokonainen vapaapäivä ja nyt kun asetun nukkumaan, voi huomenna nautiskella kaikista niistä kotitöistä, joita ei tänään viitsinyt tehdä.

Vihdoinkin olen oppinut nauttimaan myös yötyön tuomasta terveestä väsymyksestä. Yövuoron jälkeisenä päivänä - jos ei tarvitse mennä toiseen yöhön- voi oikein hyvin puuhastella vain sen verran kuin jaksaa ja tuntuu hyvältä. Mitä ei jaksa tai ehdi, voi delegoida muiden tehtäväksi tai tehdä toisena päivänä.

6 kommenttia:

  1. Oli mukava lukea kuulumisia. Hienoa että olet sopeutunut yövuoroihin. Minä kunnioitan kaikkia vuorotyöläisiä. Ei onnistuisi minulta mitenkään vuorotyö, kun olen muutoinkin välillä ihan kujilla tämän nukkumisen kanssa. Illalla tulee uni hyvin, mutta aamuyöstä usein valvon. Silloin kyllä tyyppiseen.
    Minä olen huomannut, että uni ei tule, jos palelee. Villasukat auttaa, kuten olitkin tehnyt. Ja olit laittanut villatakin myös eli vielä parempi!
    Hyvää viikon jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Tarja!
      Ikääntyminen varmaan tehnyt minulle tämän viluisuuden. Ei siis mitään ongelmaa nukkua villatakki päällä vällyjen alla ja meillä sentään sisällä aina tasaisen 21 astetta.

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos, Katja! Kovasti nautin vapaapäivien tupsamisesta. Tykkään arkivapaista oikeastaan enemmän kuin viikonlopun vapaista. Tai ehkä sen takia tykkään, kun olen melkein kaikki viikonloppuyöt töissä.

      Poista
  3. Mielenkiinnolla odotan yövuoroja omalle kohdalle. Joskus nuorempana sitä saattoi mennä illan riennoista samoilla silmillä töihin mutta nyt varmaan valvominen käy työstä.
    Minä vaihdoin vähän aikaa sitten täkkini villatäytteiseen peittoon ja voi että kun onkin ihana.
    Oikein mukavaa vapaapäivää!

    VastaaPoista
  4. Yövuorot pärjää paremmin, jos osaa ottaa ennen yövuoroon lähtöä iltapäivällä kunnon unet.Ja toinen tietysti, että töissä pitää olla mukana riittävästi mieleistä syötävää, ettei pääse tulemaan nälkä. Ihan tuhdin aterian syöminen yöllä on petollista, koska siitä voi tulla väsy.
    Minä olen jo niin ajanut yövuororytmin sisään, että elän samassa rytmissä myös vapailla: valvon, jos ei nukuta ja nukun aina kun vain väsyttää. Ja tietysti aamuisin yritän nukkua niin pitkään kuin vain unta riittää. Yötyö on kivaa. Osastoilla ihan oma fiiliksensä yöaikaan.

    Villapeitto voisikin olla aika ihana. Villatäytteinen tyyny minulla on ja se on kyllä todella miellyttävä, kun ei kerää kosteutta. Tyttärellä on testissä painopeitto ja sanoo sen olevan myös mukavantuntuinen.

    VastaaPoista