Pappa on muistanut kertoa tänään, että on kesän viimoinen päivä. Lämpötila on ollut yli 20 asteen, aurinko on paistanut ja on ollut tyyntä.
Eilisen lepo ja pitkät yöunet teki tehtävänsä: aamulla oli reipas olo. Odottelin kasteen kuivumista, kun maan lisäksi myös puut kimmelsi kastepisaroissa. Havupuut oli kauniita, kun jokaisen neulasen kärjessä oli kastepisara.
Aamun metsäreissun tein mustikkamaille. Jälleen huomasi käsin poimimisen edut: sormet tunnistivat pehmenneen tai kuivuneen marjan ja napakat marjat päätyi ämpäriin. Neljän kilon saalista pidän erinomaisena tähän vuodenaikaan.
Mustikkapiirakka pullataikinaan oli tältä kesältä vielä tekemättä ja kotiin tultuani tein pullataikinan. Kyllähän se mustikkapiirakka on vain aina yhtä hyvää.
Nukuin taas kunnon päiväunet. Heräsin neljältä. Sanoin Papalle, että haen vielä puolukoita siitä eilisestä paikasta, mistä mäkäräiset ajoi pois kesken kaiken. Olin tunnin ja rahtusin vajaan kaksi ämpärillistä. Suosiolla tulin pois, kun tuli kuuma ja ne mäkäräiset huomasi mummon taas tulleen. Pakastin marjat ämpäreineen ja roskineen. Nypin roskat tarvittaessa pois, kun ottaa marjoja käyttöön tai jos keitän mehuksi, ei roskat haittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti