Meillä on perheessä termi "mummolan kuorma". Se tarkoittaa Pikkuveljen autossa tulevaa tavaraa heidän palatessaan mummolakäynniltä. Näistä mummolankuormista olemme saaneet nauttia niin kauan, kuin Pikkuveljellä on ollut auto. En edes muista, kuinka kauan.
Koska edellinen juttu käsitteli ruoka-asioita, sopii mummolan kuorman esittely aiheeseen. Ilman maalta tulevaa ruoka-apua emme ikimaailmassa yltäisi nykyiseen ruokabudjettiimme.
Tuskin koskaan ostaisin kaupan pakastealtaasta sellaista määrää marjoja, mitä saamme äidiltäni korvauksetta.
Vaikka peruna on huokeaa ainakin tänä talvena, on säästö vuositasolla merkittävä, kun saamme kaiken perunan mummolasta.
Pakasteisiimme siirtyi tänään mummolan pakastearkuista puna-ja mustaviinimarjoja, metsä- ja puutarhavadelmia, puolukoita, karpaloita, tyrniä, mansikoita, mustikoita ja pieni pussillinen mesimarjoja. Olin ihmeissäni kesällä, kun äiti kertoi, että kujalla oleva mesimarjakanta on edelleen hengissä.
Lisäksi kuormassa oli raparperia, vihreitä pitkiä papuja, hirvenlihaa, mustaherukkamehua, porkkanoita, perunoita, ruisleipää, saaristolaisleipää, omena- ja luumusosetta.
Hilloja äiti ei tällä kertaa lähettänyt, kun meillä on entisetkin vielä syömättä. Pitäisi varmaan pitää kunnon lettupäivä, kun kylmiössä olisi letuille lisuketta.
Eihän tuollaisille marjamäärille voi rahallista arvoa edes laskea. Eikä niille olekaan olemassa rahassa mitattavaa arvoa. Kun ajattelee äidin ikää, viime kesän elämäntilannetta ja sairauksia, on nuo marjat meidän pakasteessa myös Jumalan ihme.
Ehkä siksi ne marjat myös maistuvat niin taivaallisen hyviltä ja pitävät meidät terveinä.
lauantai 7. tammikuuta 2012
perjantai 6. tammikuuta 2012
Ruokaa neljälletoista - katsaus suurperheen ruokatalouteen
Tein noin vuosi sitten juttukatsauksen suurperheen ruokatalouteen. Kun juttelee ihmisten kanssa, joita elämä monen lapsen perheessä kiinnostaa tavalla tai toisella, on tavallisin ihmetyksen aihe kaikki ruokahuusholliin liittyvä. Aika usein joudun kauppamatkalla puolituttujen ja tuntemattomien tentattavaksi, kun ostosteni määrä herättää huomiota. Usein mukanani on myös ns. "kuormakameli" - joutilas tai altis vahva ihminen, joka on mukana kasseja kantamassa ja valvomassa, ettei äiti jää liian pitkäksi aikaa kylälle höpisemään.
Kun vuosi sitten selvisin päivän ruokaostoksista keskimäärin vajaalla 30:lla eurolla, tänä talvena tekee tiukkaa nipistää alle viiden kympin. Jos ostan tiukalla itsekurilla sitä, mitä tarvitaan, menee ruokakauppaan päivässä 50-60 euroa. Jos ostoslistalla on vessapaperia ja pesuaineita, ruokaan käytettävä summa luonnollisesti pienenee.
Päivän ruokalista lyödään lukkoon vasta kaupassa. Jos löytyy -30%:n hintalapulla ruokatarpeita, päivän ateria saadaan kolmanneksen edullisemmin. Lihapullapäivä on luonnollisesti silloin, kun onnistun metsästämään vähintään kolme kiloa tarjousjauhelihaa. Kokolihaa, tavallisemmin naudan, ostan pääsääntöisesti vain tarjouksesta. Pala-tai suikalepaistia kun ei kannata meille valmistaa alle kolmen kilon satsia. Kolmesta kilosta saamme yhden aterian, kahdelle aterialle lihojen ruskistaminen on niin suuritöinen ja aikaa vievä homma, etten tee sitä kovin usein.
Jos lisäkkeenä on riisiä, sitä täytyy keittää kilo. Jos aterialla on kokonaisia perunoita, niitä tarvitaan 2,5 kiloa. Spagettia keitän kerrallaan kilon.
Maitoa meillä kuluu nykyään vain 12 litraa vuorokaudessa, kun olen nyt useamman kuukauden tehnyt säännöllisesti kotikaljaa ruokajuomaksi. Kahdesti viikossa teen kotikaljaa 5 litraa kerrallaan.
Piimää kuluu 2 litraa ja kotimehuja laimennettuna 1-2 litraa. Viime viikolla keitin mehua viinimarjoista, marja-aroniasta ja pakasteeseen unohtuneista raparpereista.
Appelsiinituoremehua ostan muutaman kerran vuodessa, kun oikein tekee mieli. Silloin täytyy tehdä rajoitus "lasillinen per nokka". Jotta jokainen saa lasillisen, mehua täytyy kantaa kotiin vähintään 4 litraa.
Koko talven olen tehnyt lähes päivittäin tehosekoittajalla marjapirtelöä. Sen raaka-aineeksi on tullut X-tra mansikkajogurtti (0,99e/litra), rasvaton maito, pakastemarjat ja pellavansiemenrouhe.
Tänään tein pirtelöä lähes kolme litraa ja marjoina oli marja-aronia, punaviinimarja, mustikka ja ripaus makeaa mansikkahilloa. Olemme olleet suhteellisen terveitä ja vatsa on voinut hyvin. Vitamiinit pakastemarjoista saatuina vähentää hedelmien ostoa.
Hedelmät ostan yleensä tarjouksesta. Eilen toin S-marketista päärynöitä (0,89e/kg) nelisen kiloa.
Banaanit maistuvat meillä kaikille. Jos toisin jokaiselle yhden normaalihintaisen banaanin, eli 14 kappaletta, banaanien osuus päivän ruokabudjetista olisi helposti 1/5.
Banaani on tarjoushintainen, jos se maksaa euron verran kilolta.
Tämä talvi toi yllättävän uudistuksen perheen pitkiin perinteisiin. Sain vieroitettua meidät Oivariinin käytöstä leivän päällä. (Ulkolaisille lukijoille tiedoksi, että Oivariini on voin ja kasviöljyn seos, joka maistuu lähes voille, on maukas ja monikäyttöinen, koska soveltuu myös ruuanlaittoon ja leivontaan.)
400g.n rasia Oivariinia maksaa noin 2,70e.
Olemme koko talven voidelleet leipämme S-marketin Rainbow 40% margariinilla. 400g :n rasia maksaa 0,89e. Margariinia kuluu vähintään kaksi rasiaa viikossa, joten viikkosäästö Oivariiniin nähden on 3,62e ja vuosisäästö lähes 190e.
Kyseinen margariini on sen takia hyväksytty ilman suuria mutinoita, koska ei oikeastaan maistu miltään. Toisin sanoen siinä ei ole juuri mitään sivumakua. Rasvaistahan se ei todellakaan ole.
Leivonnassa ja ruuanlaitossa olen jo vuosia käyttänyt voita.
Pidän säkeistä, tukkupakkauksista, myyntieristä, kanistereista, ämpäreistä, tyhjennysmyynneistä, alennetuista eristä. Tulen mielelläni hätiin, jos kauppias haluaa päästä eroon suuresta erästä syömäkelpoista ruokaa. Torstaina tein sopimuksen lounaskahvilan pitäjän kanssa, että ostan häneltä sulkemisaikaan kaikki salaatit ja leivonnaiset, mitkä on jäänyt häneltä myymättä. Yli 400 litraa pakastekapasiteettia tuntuu vasta riittävältä tarjousten hyödyntämiseen ja suurien ruokaerien pakastamiseen. Samoin mummolasta useamman kerran vuodessa saatava kolme kylmälaukullista pakastemarjoja saadaan hyvin sijoitettua.
Ruoka on asia, johon saa uppoamaan rahaa määrättömästi. Kaupassa käynti on vaivatonta, jos voi ostaa, mitä mieli tekee, eikä tarvitse laskea hintoja. Joskus, tosin nykyään harvemmin, teen suuret kaappientäydennysostokset ajattelematta ostosten loppusummaa. Totuus on kuitenkin se, että jos rakennan perheen ruokalistan kuudenkymmenen euron päiväbudjettiin, jolloin päivän ruokien hinnaksi tulee noin 4 euroa henkeä kohti, meillä syödään terveellisemmin. Kun ruoka on "kalliilla rahalla" ostettua ja harkiten valmistettua, ei hävikistäkään tule ongelmaa.
Kun vuosi sitten selvisin päivän ruokaostoksista keskimäärin vajaalla 30:lla eurolla, tänä talvena tekee tiukkaa nipistää alle viiden kympin. Jos ostan tiukalla itsekurilla sitä, mitä tarvitaan, menee ruokakauppaan päivässä 50-60 euroa. Jos ostoslistalla on vessapaperia ja pesuaineita, ruokaan käytettävä summa luonnollisesti pienenee.
Päivän ruokalista lyödään lukkoon vasta kaupassa. Jos löytyy -30%:n hintalapulla ruokatarpeita, päivän ateria saadaan kolmanneksen edullisemmin. Lihapullapäivä on luonnollisesti silloin, kun onnistun metsästämään vähintään kolme kiloa tarjousjauhelihaa. Kokolihaa, tavallisemmin naudan, ostan pääsääntöisesti vain tarjouksesta. Pala-tai suikalepaistia kun ei kannata meille valmistaa alle kolmen kilon satsia. Kolmesta kilosta saamme yhden aterian, kahdelle aterialle lihojen ruskistaminen on niin suuritöinen ja aikaa vievä homma, etten tee sitä kovin usein.
Jos lisäkkeenä on riisiä, sitä täytyy keittää kilo. Jos aterialla on kokonaisia perunoita, niitä tarvitaan 2,5 kiloa. Spagettia keitän kerrallaan kilon.
Maitoa meillä kuluu nykyään vain 12 litraa vuorokaudessa, kun olen nyt useamman kuukauden tehnyt säännöllisesti kotikaljaa ruokajuomaksi. Kahdesti viikossa teen kotikaljaa 5 litraa kerrallaan.
Piimää kuluu 2 litraa ja kotimehuja laimennettuna 1-2 litraa. Viime viikolla keitin mehua viinimarjoista, marja-aroniasta ja pakasteeseen unohtuneista raparpereista.
Appelsiinituoremehua ostan muutaman kerran vuodessa, kun oikein tekee mieli. Silloin täytyy tehdä rajoitus "lasillinen per nokka". Jotta jokainen saa lasillisen, mehua täytyy kantaa kotiin vähintään 4 litraa.
Koko talven olen tehnyt lähes päivittäin tehosekoittajalla marjapirtelöä. Sen raaka-aineeksi on tullut X-tra mansikkajogurtti (0,99e/litra), rasvaton maito, pakastemarjat ja pellavansiemenrouhe.
Tänään tein pirtelöä lähes kolme litraa ja marjoina oli marja-aronia, punaviinimarja, mustikka ja ripaus makeaa mansikkahilloa. Olemme olleet suhteellisen terveitä ja vatsa on voinut hyvin. Vitamiinit pakastemarjoista saatuina vähentää hedelmien ostoa.
Hedelmät ostan yleensä tarjouksesta. Eilen toin S-marketista päärynöitä (0,89e/kg) nelisen kiloa.
Banaanit maistuvat meillä kaikille. Jos toisin jokaiselle yhden normaalihintaisen banaanin, eli 14 kappaletta, banaanien osuus päivän ruokabudjetista olisi helposti 1/5.
Banaani on tarjoushintainen, jos se maksaa euron verran kilolta.
Tämä talvi toi yllättävän uudistuksen perheen pitkiin perinteisiin. Sain vieroitettua meidät Oivariinin käytöstä leivän päällä. (Ulkolaisille lukijoille tiedoksi, että Oivariini on voin ja kasviöljyn seos, joka maistuu lähes voille, on maukas ja monikäyttöinen, koska soveltuu myös ruuanlaittoon ja leivontaan.)
400g.n rasia Oivariinia maksaa noin 2,70e.
Olemme koko talven voidelleet leipämme S-marketin Rainbow 40% margariinilla. 400g :n rasia maksaa 0,89e. Margariinia kuluu vähintään kaksi rasiaa viikossa, joten viikkosäästö Oivariiniin nähden on 3,62e ja vuosisäästö lähes 190e.
Kyseinen margariini on sen takia hyväksytty ilman suuria mutinoita, koska ei oikeastaan maistu miltään. Toisin sanoen siinä ei ole juuri mitään sivumakua. Rasvaistahan se ei todellakaan ole.
Leivonnassa ja ruuanlaitossa olen jo vuosia käyttänyt voita.
Pidän säkeistä, tukkupakkauksista, myyntieristä, kanistereista, ämpäreistä, tyhjennysmyynneistä, alennetuista eristä. Tulen mielelläni hätiin, jos kauppias haluaa päästä eroon suuresta erästä syömäkelpoista ruokaa. Torstaina tein sopimuksen lounaskahvilan pitäjän kanssa, että ostan häneltä sulkemisaikaan kaikki salaatit ja leivonnaiset, mitkä on jäänyt häneltä myymättä. Yli 400 litraa pakastekapasiteettia tuntuu vasta riittävältä tarjousten hyödyntämiseen ja suurien ruokaerien pakastamiseen. Samoin mummolasta useamman kerran vuodessa saatava kolme kylmälaukullista pakastemarjoja saadaan hyvin sijoitettua.
Ruoka on asia, johon saa uppoamaan rahaa määrättömästi. Kaupassa käynti on vaivatonta, jos voi ostaa, mitä mieli tekee, eikä tarvitse laskea hintoja. Joskus, tosin nykyään harvemmin, teen suuret kaappientäydennysostokset ajattelematta ostosten loppusummaa. Totuus on kuitenkin se, että jos rakennan perheen ruokalistan kuudenkymmenen euron päiväbudjettiin, jolloin päivän ruokien hinnaksi tulee noin 4 euroa henkeä kohti, meillä syödään terveellisemmin. Kun ruoka on "kalliilla rahalla" ostettua ja harkiten valmistettua, ei hävikistäkään tule ongelmaa.
Kaikki irti lomasta
Talouskoululainen sonnustautui ulkoiluvaatteisiinsa ja suunnisti aamulenkille. Lenkki suuntautuu todennäköisesti Hietaniemeen. Jostakin syystä lenkkeilijät suosivat täällä hautausmaan ympäristöä. Yksi syy on tietysti mukava tie, jossa saa jolkotella rauhassa, kun vain muistaa varoa sivuttaisliikkeitä, ettei takaa porhaltava pyöräilijä aja päälle. Lasten kanssa tuolla tiellä liikkuessa oikeasti pelkää, että joku jää pyörän alle.
Lasten joululoma alkaa selvästi kääntyä lopuilleen. Näyttää, että kaikki ovat virkistyneet, levänneet ja nukkuneet ja lepuuttaneet itseään joutilaisuudella tai tekemällä sitä, mitä lystää. Jotakin urheiluun, todennäköisesti jääkiekkoon liittyvää on tullut yöaikaan tietokoneen ruuduilta, koska isot pojat ovat varautuneet yön tuloon tilaamalla runsaasti evästä. Pienemmät pojat ovat kovasti ruinanneet sen yöaikaisen näkemiseen, mutta laihoin tuloksin.
Talouskoululainen kaivoi eilen esille parvekkeelta muovisäkistä viime kesänä mummolassa kutomansa maton. Tyttö oli hyvin suopealla päällä, kun lupasi maton keittiön lattialle. Matto on kaikkien mielestä hyvin kaunis.
Hassua, että mattoa vilkaistessasi tulet iloiseksi, alat muistella mummolan kesää ja olet kiitollinen maton kutojasta.
Viime yönä kymmenen minuuttia yli yhden sanoin kahdelle isolle tytölle, että huomenaamulla kadun valvomistani. Meillä nimittäin sukeutui aika hauska ja rentouttava "tyttöjen ilta" (isojen poikien pörhältäessä välillä keittiöön) kaikenlaisen hyvän syömisen ja hauskojen jutunaiheiden myötä.
Olin pitkästä aikaa tehnyt itse jäätelöä ja sitähän tietysti piti testata. Kylmiöstä sattui löytymään vähän kaikenlaista ruuantähdettä ja hauskassa seurassa tulee tähteetkin syötyä ihan huomaamatta. Saunaa emme tarvinneet, kun sisällä oli kuumaa ja kosteaa ilman sitäkin. Olohuoneeseen joulunpyhien jälkeen sijoittuneet viisi pyykkitelinettä pitävät kyllä märkine vaatteineen huoneilman kosteudesta huolen.
Meillä on hyvin hiljainen loppiaispäivä. Siksi, koska isi oli koko viime yön töissä ja nukkuu nyt olohuoneessa. Illalla hän lähtee uudestaan töihin ja ajaa toisen yön. Avonaisesta keittiön ikkunasta kuuluu kyllä venäjän kieltä kovaan ääneen puhuttuna.
Miehen työpaikalla tiedotustilaisuudet tulevat aina vähän jälkijunassa. Ennen virallisia tiedotustilaisuuksia tärkeät asiat kulkevat kuljettajalta toiselle kerrottuna. Viime yönä mies oli kuullut joltakin työtoveriltaan toimitusjohtajan sanoneen, että irtisanomiset eivät koske niitä kuljettajia, joilla on enää muutama vuosi aikaa eläkeikään. Jos asia ei ole pelkkää toivorikasta huhupuhetta, niin miehen työpaikka näyttäisi olevan tällä erää turvassa. Joka tapauksessa isosta asiasta on kysymys, kun 80 kuljettajaa siirtyy työstä eläkejärjestelyin ja 70 irtisanotaan. Lisäksi uudet kilpailukierrokset tuovat lisää irtisanomistarvetta, jos kilpailuja hävitään.
Pikkuveli vaimonsa kanssa poikkesi eilen meillä ja olivat jatkamassa matkaa mummolaan. Sekin on hassua, kuinka mielialaa kohottaa hurjasti, kun joku on menossa mummolaan. Ikäänkuin olisi itsekin vähän sinne pääsemässä. Jos kellariin luvatta lorottanut vesi ei ole tehnyt tuhojaan, saamme perunoita tuliaisiksi.
Lasten joululoma alkaa selvästi kääntyä lopuilleen. Näyttää, että kaikki ovat virkistyneet, levänneet ja nukkuneet ja lepuuttaneet itseään joutilaisuudella tai tekemällä sitä, mitä lystää. Jotakin urheiluun, todennäköisesti jääkiekkoon liittyvää on tullut yöaikaan tietokoneen ruuduilta, koska isot pojat ovat varautuneet yön tuloon tilaamalla runsaasti evästä. Pienemmät pojat ovat kovasti ruinanneet sen yöaikaisen näkemiseen, mutta laihoin tuloksin.
Talouskoululainen kaivoi eilen esille parvekkeelta muovisäkistä viime kesänä mummolassa kutomansa maton. Tyttö oli hyvin suopealla päällä, kun lupasi maton keittiön lattialle. Matto on kaikkien mielestä hyvin kaunis.
Hassua, että mattoa vilkaistessasi tulet iloiseksi, alat muistella mummolan kesää ja olet kiitollinen maton kutojasta.
Viime yönä kymmenen minuuttia yli yhden sanoin kahdelle isolle tytölle, että huomenaamulla kadun valvomistani. Meillä nimittäin sukeutui aika hauska ja rentouttava "tyttöjen ilta" (isojen poikien pörhältäessä välillä keittiöön) kaikenlaisen hyvän syömisen ja hauskojen jutunaiheiden myötä.
Olin pitkästä aikaa tehnyt itse jäätelöä ja sitähän tietysti piti testata. Kylmiöstä sattui löytymään vähän kaikenlaista ruuantähdettä ja hauskassa seurassa tulee tähteetkin syötyä ihan huomaamatta. Saunaa emme tarvinneet, kun sisällä oli kuumaa ja kosteaa ilman sitäkin. Olohuoneeseen joulunpyhien jälkeen sijoittuneet viisi pyykkitelinettä pitävät kyllä märkine vaatteineen huoneilman kosteudesta huolen.
Meillä on hyvin hiljainen loppiaispäivä. Siksi, koska isi oli koko viime yön töissä ja nukkuu nyt olohuoneessa. Illalla hän lähtee uudestaan töihin ja ajaa toisen yön. Avonaisesta keittiön ikkunasta kuuluu kyllä venäjän kieltä kovaan ääneen puhuttuna.
Miehen työpaikalla tiedotustilaisuudet tulevat aina vähän jälkijunassa. Ennen virallisia tiedotustilaisuuksia tärkeät asiat kulkevat kuljettajalta toiselle kerrottuna. Viime yönä mies oli kuullut joltakin työtoveriltaan toimitusjohtajan sanoneen, että irtisanomiset eivät koske niitä kuljettajia, joilla on enää muutama vuosi aikaa eläkeikään. Jos asia ei ole pelkkää toivorikasta huhupuhetta, niin miehen työpaikka näyttäisi olevan tällä erää turvassa. Joka tapauksessa isosta asiasta on kysymys, kun 80 kuljettajaa siirtyy työstä eläkejärjestelyin ja 70 irtisanotaan. Lisäksi uudet kilpailukierrokset tuovat lisää irtisanomistarvetta, jos kilpailuja hävitään.
Pikkuveli vaimonsa kanssa poikkesi eilen meillä ja olivat jatkamassa matkaa mummolaan. Sekin on hassua, kuinka mielialaa kohottaa hurjasti, kun joku on menossa mummolaan. Ikäänkuin olisi itsekin vähän sinne pääsemässä. Jos kellariin luvatta lorottanut vesi ei ole tehnyt tuhojaan, saamme perunoita tuliaisiksi.
keskiviikko 4. tammikuuta 2012
Pieni käsi äidin kädellä
Enpä muista, milloin viimeksi olisin nähnyt yhtä koskettavaa kuvaa.
http://www.duggarfamily.com/
"Michelle Holding Jubilee`s Hand"
Michelle on siis perheen äiti ja Jubilee Shalom piti syntyä tänä keväänä.
Kuva on niin koskettava, että monelta vastaavan kokeneelta se olisi kätketty perheen muistoksi. Siksi kuvaa katsoessa siunaa pienen vanhempia ja sisaruksia, koska näin pienten käsien saatteleminen ikuisuuteen on hyvin raskasta.
http://www.duggarfamily.com/
"Michelle Holding Jubilee`s Hand"
Michelle on siis perheen äiti ja Jubilee Shalom piti syntyä tänä keväänä.
Kuva on niin koskettava, että monelta vastaavan kokeneelta se olisi kätketty perheen muistoksi. Siksi kuvaa katsoessa siunaa pienen vanhempia ja sisaruksia, koska näin pienten käsien saatteleminen ikuisuuteen on hyvin raskasta.
tiistai 3. tammikuuta 2012
Halpaa vai kallista?
Eiliseltä jäi kylmiöön puoli kattilallista keitettyä riisiä. Isojen poikien (kunnon lihansyöjien) taholta on tullut jo jokin aika sitten toivomus, että hakisin naapuritalon kiinalais-thaimaalaisesta ravintolasta ruokaa.
Ravintolassa on arkisin katettuna buffetlounas, jossa pöydän toiselta puolelta löytyy kiinalaista, toiselta puolelta thaimaalaista ruokaa. Ruuan voi ostaa myös rasiassa mukaan.
Hain kolme annosta ruokaa ja jätin salaatit, säilykehedelmät- ja vihannekset, sekä riisin ottamatta. Eli täytin rasiat ainoastaan friiteratuilla kalapaloilla, kevätkääryleillä ja neljällä erilaisella liharuualla.
Kotona punnitsin rasiat ja laskimme, että ruuan kilohinnaksi tuli tasan 10e.
Jos 2,7:n kilon annoksesta riitti lounasta neljälletoista ja riisille ei lasketa hintaa, tuli yhden hengen "kiinalaisaterian" hinnaksi noin 2e.
Riisin olin ostanut säkissä Selkämerenkadun varrelle pystyynpannusta intialaisesta kaupasta. Kymmenen kilon säkki basmatiriisiä maksoi 28 euroa. Riisi on laadukasta ja ostoksilla voi uudessa liikkeessä käydä ihan kannatuksenkin vuoksi.
Paikanpäällä syötynä kiinalais-thaimaalainen lounas on täällä erittäin suosittu. Nytkin ravintolassa oli satakunta asiakasta. Salaattipöydän lisäksi hintaan kuuluu kahvi tai tee.
Ravintolassa on arkisin katettuna buffetlounas, jossa pöydän toiselta puolelta löytyy kiinalaista, toiselta puolelta thaimaalaista ruokaa. Ruuan voi ostaa myös rasiassa mukaan.
Hain kolme annosta ruokaa ja jätin salaatit, säilykehedelmät- ja vihannekset, sekä riisin ottamatta. Eli täytin rasiat ainoastaan friiteratuilla kalapaloilla, kevätkääryleillä ja neljällä erilaisella liharuualla.
Kotona punnitsin rasiat ja laskimme, että ruuan kilohinnaksi tuli tasan 10e.
Jos 2,7:n kilon annoksesta riitti lounasta neljälletoista ja riisille ei lasketa hintaa, tuli yhden hengen "kiinalaisaterian" hinnaksi noin 2e.
Riisin olin ostanut säkissä Selkämerenkadun varrelle pystyynpannusta intialaisesta kaupasta. Kymmenen kilon säkki basmatiriisiä maksoi 28 euroa. Riisi on laadukasta ja ostoksilla voi uudessa liikkeessä käydä ihan kannatuksenkin vuoksi.
Paikanpäällä syötynä kiinalais-thaimaalainen lounas on täällä erittäin suosittu. Nytkin ravintolassa oli satakunta asiakasta. Salaattipöydän lisäksi hintaan kuuluu kahvi tai tee.
maanantai 2. tammikuuta 2012
Paperit talteen
Tiimariin mennessäni ostamaan uutta kodinkansiota "tärkeitä" papereita varten, alkoi taivaalta hiipiä ihan outoja ilmestyksiä. En ollut lunta tunnistaa. Sen verran lumi on jatkanut ripotteluaan, että lapset ovat aloittaneet vaatteidenkastelurallin. Se tarkoittaa sitä, että päälle puetaan kaikki ulkovarustukset, märässä lumessa tehdään, mitä mieleen juolahtaa ja sitten kun alkaa näppejä tai takamusta paleltaa, tullaan kylpyhuoneeseen ja kuoritaan päältä iso läjä läpimärkiä vaatteita. Niitä on noin korillinen lasta kohden ja puhtausasteesta riippuen ne päätyvät joko pitkin saunanlauteita, eteistä ja kylpyhuonetta tai päätyvät suoraan likapyykkikoriin.
Kun on syöty hevosen annos, etsitään uusi vaatekerta ja kiiruhdetaan takaisin ulos. Kun kotipihassa möyrii myös naapureiden lapsia, alkaa olla koko pihan lumet jo kaavittu kasoihin ja sitten siirrytään talon toiselle puolelle avonaiselle torille mellastamaan. Nyt on jo kolmas ulkoilukierros menossa; myös niillä, jotka kävivät isin kanssa uimahallissa.
Koska isin kanssa lähti kaksi pikkutyttöä ja kaksi koulupoikaa, meni 11-vuotiaalta koulupojalta konseptit sekaisin ja lausahduksensa on huvittanut meitä tänään. Metromatkalla uimahalliin Lauri-poika pähkäili: "jos isi sä kerran meet tyttöjen kanssa naisten pukuhuoneeseen, niin mihin me Miikan kanssa sitten mennään?"
Tuollaisen päätelmän jälkeen on isosiskot ihan hukuttaa Lauri-pojan silityksiin ja paalitteluun, koska niin suloista ajatuksenjuoksuahan tuo pohdinta osoittaa.
Sain siis Tiimarista uuden kansion säilytettäviä papereita varten. Kirjoitin tussilla vuosilukua kansion kylkeen ja meni hyvin kauan, ennenkuin huomasin vuosiluvussa "1912" olevan mitään erikoista.
Istuin penkillä leikkelemässä matonkuteita, kun ajattelin kysellä äidiltä terveysasemakäynnin kuulumisia. Nostin jo takamustani ylös mennäkseni saunaan soittamaan, kun puhelin alkoi täristä taskussani. Äiti oli päättänyt soittaa minulle ihan samaan aikaan. Menin saunan lauteille juttelemaan.
Puhun saunassa kaikki tärkeät ja rauhassa puhuttavat puhelut, koska sinne ei kuulu muiden pulinat.
Äiti oli onnistunut saamaan laboratoriokäynnin yhteyteen päivystysajan lääkärille, koska hänen flunssatautinsa paranee kovin nihkeästi. Varmaan nyt kuurilla alkaa toipua nopeammin.
Nukketalolla ovat pikkutytöt leikkineet taas kovasti. Nyt kun tytöt viilettävät ulkona, annoin 8-vuotiaalle isoveljelle luvan leikkiä vuorollaan. Tyttöjen nuket vaihtuivat vain Lego-ukkeleihin.
Kun on syöty hevosen annos, etsitään uusi vaatekerta ja kiiruhdetaan takaisin ulos. Kun kotipihassa möyrii myös naapureiden lapsia, alkaa olla koko pihan lumet jo kaavittu kasoihin ja sitten siirrytään talon toiselle puolelle avonaiselle torille mellastamaan. Nyt on jo kolmas ulkoilukierros menossa; myös niillä, jotka kävivät isin kanssa uimahallissa.
Koska isin kanssa lähti kaksi pikkutyttöä ja kaksi koulupoikaa, meni 11-vuotiaalta koulupojalta konseptit sekaisin ja lausahduksensa on huvittanut meitä tänään. Metromatkalla uimahalliin Lauri-poika pähkäili: "jos isi sä kerran meet tyttöjen kanssa naisten pukuhuoneeseen, niin mihin me Miikan kanssa sitten mennään?"
Tuollaisen päätelmän jälkeen on isosiskot ihan hukuttaa Lauri-pojan silityksiin ja paalitteluun, koska niin suloista ajatuksenjuoksuahan tuo pohdinta osoittaa.
Sain siis Tiimarista uuden kansion säilytettäviä papereita varten. Kirjoitin tussilla vuosilukua kansion kylkeen ja meni hyvin kauan, ennenkuin huomasin vuosiluvussa "1912" olevan mitään erikoista.
Istuin penkillä leikkelemässä matonkuteita, kun ajattelin kysellä äidiltä terveysasemakäynnin kuulumisia. Nostin jo takamustani ylös mennäkseni saunaan soittamaan, kun puhelin alkoi täristä taskussani. Äiti oli päättänyt soittaa minulle ihan samaan aikaan. Menin saunan lauteille juttelemaan.
Puhun saunassa kaikki tärkeät ja rauhassa puhuttavat puhelut, koska sinne ei kuulu muiden pulinat.
Äiti oli onnistunut saamaan laboratoriokäynnin yhteyteen päivystysajan lääkärille, koska hänen flunssatautinsa paranee kovin nihkeästi. Varmaan nyt kuurilla alkaa toipua nopeammin.
Nukketalolla ovat pikkutytöt leikkineet taas kovasti. Nyt kun tytöt viilettävät ulkona, annoin 8-vuotiaalle isoveljelle luvan leikkiä vuorollaan. Tyttöjen nuket vaihtuivat vain Lego-ukkeleihin.
sunnuntai 1. tammikuuta 2012
Aurinko paistaa
Talouskoululaislapsen taholta tuli yllättävä ehdotus: pyysi kaveriksi kävelylenkille Jätkäsaareen. Reipas Kaisa lähti mukaan ja varustauduimme vaatteiden puolesta ihan naparetkityyliin.
Aurinko paistoi kirkkaasti, tosin kitsaasti juuri ja juuri taivaanrannan yläpuolelta. Mutta oli aivan tyyntä ja muutaman asteen pakkanen tuntui oikein hyvältä.
Crusellin siltaa Ruoholahden puolelta lähestyessämme kohtasimme jännittävän näyn - raitiovaunu 8 kulkee tästä päivästä alkaen sillan yli Jätkäsaaren puolelle. Minulle tuli joku takauma varhaislapsuuteen, varmaan jonnekin isän kanssa koetulle lossireissulle asti, kun olin ihan lapsellisen innoissani nähdessäni vihreän raitiovaunun kolistelevan upealla sillalla. Paljon oli väkeä koeajelulla, kun raitiovaunu oli täpötäynnä.
Talouskoululainen ei muistanut ottaa kameraa kävelylle mukaan, mutta napsi puhelimellaan kuvia hyvin slumminoloisesta uudesta kaupunginosastamme. Vaikka aurinko paistoi, oli näkymät pääosin ankeaakin ankeammat.
Poikkesimme Verkkokaupan 24h -kioskiin ja Talouskoululainen osti jonkin "usb-jutun kännykän muistikortille".
Taitaa tarkoittaa jotakin sen suuntaista, että hän voi puhelimestaan siirtää kuvat sen vempaimen avulla tietokoneellensa. Voi maailman mullistus, kuinka paljon minulla on vielä opittavaa ihan yksinkertaisista asioista!
Seitsemän jälkeen aamulla mies kömpi ehjin nahoin (!) nukkumaan. Huokasin helpotuksen lisäksi kiitollisuudesta, koska ei ole yksi tai kaksi kertaa kansallisina juoppopäivinä ollut vaaratilanteita, jolloin juopunut horjahtaa jalkakäytävältä ohi kulkevan bussin alle. Väkijoukkojen kulkiessa pitkin katuja saa kuljettajat ajaa parasta toivoen ihmisten seassa.
Kahden tunnin kuluttua pitää mennä kaivelemaan korvatulpat miehen korvista ja valmistelemaan häntä uuteen työvuoroon.
Melskan perhe kotiutui turvallisesti Ruotsin-matkalta. Melska soittikin aamulla äitinsä säestyksellä (tai päinvastoin) ja niin ihanat jutut mummolle kuului lauleskelun ohella. Ruotsin mummolassa on eläimiä ja mummolamatka tehdäänkin lentokoneella, niin on meillä Melskan kanssa paljon kuulumisien vaihtamista edessä, kunhan arki koittaa.
Ei näy usvaa "uunnavuonna". Taitaa olla hyvä kesä tulossa, kunhan ensin selvitään talvesta.
Aurinko paistoi kirkkaasti, tosin kitsaasti juuri ja juuri taivaanrannan yläpuolelta. Mutta oli aivan tyyntä ja muutaman asteen pakkanen tuntui oikein hyvältä.
Crusellin siltaa Ruoholahden puolelta lähestyessämme kohtasimme jännittävän näyn - raitiovaunu 8 kulkee tästä päivästä alkaen sillan yli Jätkäsaaren puolelle. Minulle tuli joku takauma varhaislapsuuteen, varmaan jonnekin isän kanssa koetulle lossireissulle asti, kun olin ihan lapsellisen innoissani nähdessäni vihreän raitiovaunun kolistelevan upealla sillalla. Paljon oli väkeä koeajelulla, kun raitiovaunu oli täpötäynnä.
Talouskoululainen ei muistanut ottaa kameraa kävelylle mukaan, mutta napsi puhelimellaan kuvia hyvin slumminoloisesta uudesta kaupunginosastamme. Vaikka aurinko paistoi, oli näkymät pääosin ankeaakin ankeammat.
Poikkesimme Verkkokaupan 24h -kioskiin ja Talouskoululainen osti jonkin "usb-jutun kännykän muistikortille".
Taitaa tarkoittaa jotakin sen suuntaista, että hän voi puhelimestaan siirtää kuvat sen vempaimen avulla tietokoneellensa. Voi maailman mullistus, kuinka paljon minulla on vielä opittavaa ihan yksinkertaisista asioista!
Seitsemän jälkeen aamulla mies kömpi ehjin nahoin (!) nukkumaan. Huokasin helpotuksen lisäksi kiitollisuudesta, koska ei ole yksi tai kaksi kertaa kansallisina juoppopäivinä ollut vaaratilanteita, jolloin juopunut horjahtaa jalkakäytävältä ohi kulkevan bussin alle. Väkijoukkojen kulkiessa pitkin katuja saa kuljettajat ajaa parasta toivoen ihmisten seassa.
Kahden tunnin kuluttua pitää mennä kaivelemaan korvatulpat miehen korvista ja valmistelemaan häntä uuteen työvuoroon.
Melskan perhe kotiutui turvallisesti Ruotsin-matkalta. Melska soittikin aamulla äitinsä säestyksellä (tai päinvastoin) ja niin ihanat jutut mummolle kuului lauleskelun ohella. Ruotsin mummolassa on eläimiä ja mummolamatka tehdäänkin lentokoneella, niin on meillä Melskan kanssa paljon kuulumisien vaihtamista edessä, kunhan arki koittaa.
Ei näy usvaa "uunnavuonna". Taitaa olla hyvä kesä tulossa, kunhan ensin selvitään talvesta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)