Joku aika sitten meillä oli puhetta täällä Jumalan äänen kuulemisesta. Olen lukemassa suurella mielenkiinnolla Billy Grahamin kirjaa "Elämästä, uskosta, juoksun päättämisestä". Kirjassa sivuilla 83-84 on lyhyesti ja ytimekkäästi Jumalan äänen kuulemisesta:
"En ole koskaan kuullut Herran ääntä fyysisillä korvillani, mutta Hän on puhunut minulle usein. Saatat kysyä: "Miten hänen äänensä voi tunnistaa?" Raamatussa sanotaan: "Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minun ääneni" (Joh.18:37). Jotta voisimme tunnistaa Herran äänen, meidän täytyy olla Hänen omiaan.
... Jos olemme yhteydessä Herraan Jeesukseen rukoillen ja Sanaa mietiskellen, henkemme tunnistaa samalla tavalla Hänen äänensä. Jeesus sanoi: "Minun lampaani kuulevat minun ääneni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua" (Joh.10:27). Herra ei odottaisi meidän kuulevan ääntään, ellei se olisi mahdollista.
... Monet ovat sanoneet minulle vuosien varrella, että he uskovat Jumalan puhuvan Sanansa kautta, mutteivät usko, että Hän kuulee heidän pyyntöjään. Raamattu kumoaa tällaisen ajatuksen. Herra kuulee Häntä pelkäävän ja kunnioittavan itkun (Psa. 6:9). Hän sanoo:
Pidätä äänesi itkusta, silmäsi kyynelistä, sillä sinun työstäsi on tuleva palkka, sanoo Herra...Sinulla on tulevaisuuden toivo. (Jeremia 31:16-17).
Kun tunnet itsesi yksinäiseksi ja heikoksi, kuuntele, miten Jumala sinua lohduttaa: "Kuulkaa minun ääntäni" (Jes.28:23). "Korota voimakkaasti äänesi" (Jes.40:9). Hän kuulee sinun puheesi (5 Moos.5:28) ja ottaa vaarin rukouksesi äänestä (Psa 66:19).
Kirja kertoo suuren Jumalan miehen ajatuksista ja kokemuksista vanhenemisesta. On kohtalokasta ajatella, ettei vanhenemiseen liittyvät asiat ole ajankohtaisia itselle.
Jos sinulle on tärkeää elää elämäsi Jumalalle, suosittelen tätä kirjaa luettavaksi, olit sitten työikäinen tai jo sen iän ohittanut. Kirja on hyvin lohdullinen meille kaikille ja muistuttaa siitä, että elimme mitä tahansa elämämme vaihetta, Jumalalla on tärkeä tehtävä varallemme. Minulle tämä kirja päätyi luettavaksi sen ansiosta, että teini-ikäinen tyttäreni oli varannut sen kirjastosta itselleen!
...
Monista asioista on ollut tänään kiitosta mielessä. Jumala on kuullut ja auttanut ja yllättänyt lahjoillaan. Asioiden kulku on tuonut kiitollisen mielen.
Jokaisessa hetkessä on Hänen tarkkaava silmänsä mukana, jokaisella askeleella kulkee enkeli turvana. Päivien, viikkojen ja pitkien aikojen suunnitelmissa on Hänen varjelunsa ja ohjauksensa mukana.
Moni on pyytänyt kommenteissa esirukousta asioidensa puolesta. Niihin esirukouksiin olemme mieheni kanssa liittäneet kaikki lukijat. Rukouksessa on suuri voima.
Sana vielä meille kaikille uuteen viikkoon:
"Sinä päivänä, jona pelkään, minä turvaudun sinuun, Jumalaan,
jonka sanaa minä ylistän, Jumalaan minä luotan enkä pelkää.
Mitä ihminen voisi minulle tehdä?" (Psa 56:4-5)
sunnuntai 28. huhtikuuta 2013
perjantai 26. huhtikuuta 2013
Paluuta työjuurille
Tarkoituksella en tullut aikaisemmin tänne hihkumaan uutta työasiaani. Ajattelin, että hiukan intoni laantuu ensimmäisen työvuoron -joka kaiken lisäksi oli yövuoro - jälkeen. Mutta into ja tyytyväisyys on edelleen voimakas.
Työnanatajani, jolle teen avustajan keikkoja, tarjosi yllättäen lähihoitajan työtä vanhainkodissa ja ensimmäinen työvuoro oli yövuoro. Otin vuoron luottavaisena vastaan, koska toisena yöhoitajana oli kokenut talon oma hoitaja.
Edellisestä kerrasta lähihoitajan työssä oli aikaa. Työ itse sujui, mutta haasteellisimmat asiat työvuorossa oli päästä sisään ulko-ovesta, löytää oikea osasto ja saada henkilökunnan vessan ovi auki. Eli päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja täytyi käyttää aika yllättävissä tilanteissa.
Todennäköisesti en tehnyt vuoroni aikana mitään suurempia virheitä, koska pyysivät minua mahdollisimman pian paikkaamaan avoimia työvuoroja jatkossakin. Pienillä kotiasioiden järjestelyillä otin vastaan ensi viikolle maanantaille ja tiistaille aamuvuorot.
Kyllä tuntui vanhusten kanssa työskentely niin perin juurin omalta työltä.
Ajatuskulku kävi tänään siinä ajatuksessa, miltä minusta itsestäni tuntuisi tilanne, että minä joutuisin/pääsisin vanhainkotiin. Kovin kevyesti olen ajatellut ihmisen tunteita siinä tilanteessa, kun oma koti, oma ympäristö ja omat rutiinit täytyy jättää. Vaikka vanhainkodin olosuhteet olisivat kuinka "kodinomaiset" ja tuntisi olonsa turvalliseksi, niin kuitenkin muutos "tavalliseen" elämään mahtaa olla raju. Toki on vanhoja, joille hoitolaitokseen pääsy on huojentava asia ja he kokevat sen pelkästään hyvänä asiana. Mutta monelle voi olla masentava ajatus tulla sysätyksi syrjään tutuista elämän asetelmista.
En siis ihmettele niitä, jotka luovuttavat elämän langoista kokonaan ja jättäytyvät vuoteen pohjalle muiden armoille.
. . .
Saaralle kävi eilen pieni vahinko. Hän oli innostunut illalla pihalla poikien (!) kanssa heittelemään pieniä kiviä, joista yksi oli kimmonnut polkupyörävaraston oven lasiin. Uloimpaan lasiin tuli pieni reikä. Saara itse säikähti ihan sydänjuuriaan myöten, mutta onneksi Isi oli pihassa. Saara tuli sitten itkun kanssa sisälle ja lohduttelin, että ei tarvitse yhtään surra, että se oli vain lasia ja se saadaan vaihdettua.
Soitin huoltomiehelle ja tänään kävi jo lasiliike ottamassa mittoja. Perästä kuullaan, tuleeko lasku. Kotivakuutus ei tässä meitä auta, kun olen tarkoituksella pitänyt siinä 800 euron omavastuuta.
Ensimmäinen ikkunavahinko tämä oli kahteenkymmeneen vuoteen. Edellinen oli se, jolloin vanhin poika juoksi Koskelan kodissa lasisesta ulko-ovesta kämmenet edellä läpi. Siitä tuli pikainen ambulanssireissu lasten päivystykseen.
Kampaajatyttö hoksasi ruokatunnilla kotona käydessään, että vapaapäivällä oleva isä olisi sopiva asiakas hänen viimeiseen näyttökokeeseensa. Aiheena on miesten föönikampaus. Onneksi oli jo aikaa Isin edellisestä tukanleikkuusta, jotta Kampaajatytöllä riittää materiaalia. Muistutin, että siistii myös rehottavat nenä-ja korvakarvat...
Päiväni jatkuu lihaisissa merkeissä. Puolitoista kiloa suikalepaistia odottaa paistamista.
Illansuussa saan kotiinkuljetettuna liki seitsemän kiloa erilaisia lihoja ja lihatuotteita. Osallistuin kolmeviikkoiseen markkinatutkimukseen ja palkintona sai valita lahjakortteja tai tuotepaketin. Lihapaketti veti pidemmän korren, koska lihojen arvo on reippaasti yli lahjakorttien arvon.
Työnanatajani, jolle teen avustajan keikkoja, tarjosi yllättäen lähihoitajan työtä vanhainkodissa ja ensimmäinen työvuoro oli yövuoro. Otin vuoron luottavaisena vastaan, koska toisena yöhoitajana oli kokenut talon oma hoitaja.
Edellisestä kerrasta lähihoitajan työssä oli aikaa. Työ itse sujui, mutta haasteellisimmat asiat työvuorossa oli päästä sisään ulko-ovesta, löytää oikea osasto ja saada henkilökunnan vessan ovi auki. Eli päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja täytyi käyttää aika yllättävissä tilanteissa.
Todennäköisesti en tehnyt vuoroni aikana mitään suurempia virheitä, koska pyysivät minua mahdollisimman pian paikkaamaan avoimia työvuoroja jatkossakin. Pienillä kotiasioiden järjestelyillä otin vastaan ensi viikolle maanantaille ja tiistaille aamuvuorot.
Kyllä tuntui vanhusten kanssa työskentely niin perin juurin omalta työltä.
Ajatuskulku kävi tänään siinä ajatuksessa, miltä minusta itsestäni tuntuisi tilanne, että minä joutuisin/pääsisin vanhainkotiin. Kovin kevyesti olen ajatellut ihmisen tunteita siinä tilanteessa, kun oma koti, oma ympäristö ja omat rutiinit täytyy jättää. Vaikka vanhainkodin olosuhteet olisivat kuinka "kodinomaiset" ja tuntisi olonsa turvalliseksi, niin kuitenkin muutos "tavalliseen" elämään mahtaa olla raju. Toki on vanhoja, joille hoitolaitokseen pääsy on huojentava asia ja he kokevat sen pelkästään hyvänä asiana. Mutta monelle voi olla masentava ajatus tulla sysätyksi syrjään tutuista elämän asetelmista.
En siis ihmettele niitä, jotka luovuttavat elämän langoista kokonaan ja jättäytyvät vuoteen pohjalle muiden armoille.
. . .
Saaralle kävi eilen pieni vahinko. Hän oli innostunut illalla pihalla poikien (!) kanssa heittelemään pieniä kiviä, joista yksi oli kimmonnut polkupyörävaraston oven lasiin. Uloimpaan lasiin tuli pieni reikä. Saara itse säikähti ihan sydänjuuriaan myöten, mutta onneksi Isi oli pihassa. Saara tuli sitten itkun kanssa sisälle ja lohduttelin, että ei tarvitse yhtään surra, että se oli vain lasia ja se saadaan vaihdettua.
Soitin huoltomiehelle ja tänään kävi jo lasiliike ottamassa mittoja. Perästä kuullaan, tuleeko lasku. Kotivakuutus ei tässä meitä auta, kun olen tarkoituksella pitänyt siinä 800 euron omavastuuta.
Ensimmäinen ikkunavahinko tämä oli kahteenkymmeneen vuoteen. Edellinen oli se, jolloin vanhin poika juoksi Koskelan kodissa lasisesta ulko-ovesta kämmenet edellä läpi. Siitä tuli pikainen ambulanssireissu lasten päivystykseen.
Kampaajatyttö hoksasi ruokatunnilla kotona käydessään, että vapaapäivällä oleva isä olisi sopiva asiakas hänen viimeiseen näyttökokeeseensa. Aiheena on miesten föönikampaus. Onneksi oli jo aikaa Isin edellisestä tukanleikkuusta, jotta Kampaajatytöllä riittää materiaalia. Muistutin, että siistii myös rehottavat nenä-ja korvakarvat...
Päiväni jatkuu lihaisissa merkeissä. Puolitoista kiloa suikalepaistia odottaa paistamista.
Illansuussa saan kotiinkuljetettuna liki seitsemän kiloa erilaisia lihoja ja lihatuotteita. Osallistuin kolmeviikkoiseen markkinatutkimukseen ja palkintona sai valita lahjakortteja tai tuotepaketin. Lihapaketti veti pidemmän korren, koska lihojen arvo on reippaasti yli lahjakorttien arvon.
keskiviikko 24. huhtikuuta 2013
Tunnetko speltin?
Speltti oli minulle aikaisemmin tuttu vain satunnaisesti käytettynä. Viljan todellinen olemus paljastui vasta, kun ostin spelttihiutaleita ja keitin niistä puuron. Vaikka pakkauksen puuroreseptissä suositellaan reilusti pidempää kypsymisaikaa, jo kymmenen minuutin hauduttamisella saa niin maukkaan puuron, että meillä on aamuinen kaurapuuro syrjäytynyt joksikin aikaa.
Speltti maistuu hennosti pähkinäiselle, mutta muuten maku on viljaisa ja ruokaisa ja todella maukas. Spelttijauhoista ja -hiutaleista leivotut sämpylätkin maistuvat hyviltä. Pelkästä spelttijauhosta tehty pullataikina on minulta vielä kokeilematta, samoin kuin spelttihelmet.
Speltin ravintoarvo on korkea. Proteiinia, kivennäisaineita ja varsinkin tiamiinia siinä on reippaasti enemmän kuin tavallisessa vehnässä.
Speltti soveltuu mainiosti luomuviljelyyn, koska jyvä on kovan kuoren sisällä tiiviisti ja laji kestää hyvin tuholaisia ja kasvitauteja. Oletettavasti kova kuori suojaa jyvää myös ympäristön epäpuhtauksilta.
1800-luvulla speltin viljely hiipui, kun nykyiset vehnälajikkeet valtasivat alaa runsassatoisuudellaan. Nykyään speltinviljely on taas elpymässä ja vuonna 2006 sitä viljeltiin Suomessa jo 860 hehtaarilla.
Birkkalan tila on ollut edelläkävijä niin viljelyssä, lajien jalostuksessa kuin tuotekehittelyssäkin.
http://www.birkkala.com/index.html
Kun tutustuin speltin varhaishistoriaan minulle selvisi, että pääasiallisin (leipä)vehnä, jota nykyään käytämme, on puhtaasti lajikehittelyn tulos. Speltistä on todistettavasti tehty löytöjä jo hyvin varhaisilta ajoilta ennen ajanlaskumme alkua.
En ole asiasta keskustellut raamatunhistorian tuntijoiden kanssa, mutta minulla heräsi ajatus, että speltti on todennäköisesti se nisu, vehnä, jonka Jumala loi. Kaikki speltin olemukseen liittyvät asiat puoltavat myös sitä näkemystä. Toisaalta kaikki se uusi tieto, mitä viime aikoina on saatu nykyisestä "valkoisesta" vehnästä, ei suinkaan lisää mielenkiintoa lajin käytön lisäämiseen, päinvastoin vähentämiseen.
Speltti maistuu hennosti pähkinäiselle, mutta muuten maku on viljaisa ja ruokaisa ja todella maukas. Spelttijauhoista ja -hiutaleista leivotut sämpylätkin maistuvat hyviltä. Pelkästä spelttijauhosta tehty pullataikina on minulta vielä kokeilematta, samoin kuin spelttihelmet.
Speltin ravintoarvo on korkea. Proteiinia, kivennäisaineita ja varsinkin tiamiinia siinä on reippaasti enemmän kuin tavallisessa vehnässä.
Speltti soveltuu mainiosti luomuviljelyyn, koska jyvä on kovan kuoren sisällä tiiviisti ja laji kestää hyvin tuholaisia ja kasvitauteja. Oletettavasti kova kuori suojaa jyvää myös ympäristön epäpuhtauksilta.
1800-luvulla speltin viljely hiipui, kun nykyiset vehnälajikkeet valtasivat alaa runsassatoisuudellaan. Nykyään speltinviljely on taas elpymässä ja vuonna 2006 sitä viljeltiin Suomessa jo 860 hehtaarilla.
Birkkalan tila on ollut edelläkävijä niin viljelyssä, lajien jalostuksessa kuin tuotekehittelyssäkin.
http://www.birkkala.com/index.html
Kun tutustuin speltin varhaishistoriaan minulle selvisi, että pääasiallisin (leipä)vehnä, jota nykyään käytämme, on puhtaasti lajikehittelyn tulos. Speltistä on todistettavasti tehty löytöjä jo hyvin varhaisilta ajoilta ennen ajanlaskumme alkua.
En ole asiasta keskustellut raamatunhistorian tuntijoiden kanssa, mutta minulla heräsi ajatus, että speltti on todennäköisesti se nisu, vehnä, jonka Jumala loi. Kaikki speltin olemukseen liittyvät asiat puoltavat myös sitä näkemystä. Toisaalta kaikki se uusi tieto, mitä viime aikoina on saatu nykyisestä "valkoisesta" vehnästä, ei suinkaan lisää mielenkiintoa lajin käytön lisäämiseen, päinvastoin vähentämiseen.
tiistai 23. huhtikuuta 2013
Saamenkielinen päiväkotiryhmä Ruoholahteen
En ollut uskoa korviani, kun Anne-Mari kertoi lehtijutusta, jossa kerrottiin talomme päiväkodissa syksyllä alkavasta saamenkielisestä ryhmästä. Kävin tarkistamassa asian vielä päiväkodin sivuilta ja totta se on.
Päiväkoti Troolarin yhteydessä, omassa huoneistossa samassa pihapiirissä päiväkodin kanssa, aloittaa 5. elokuuta saamenkielinen päivähoitoryhmä. Ryhmässä niin lasten hoitokieli kuin leikkikielikin on pohjoissaame. Toimintaa on suunniteltu yhdessä lasten vanhempien ja City-Sámit ry:n kanssa.
Vanhemmat, jotka ovat kiinnostuneita asiasta, pyydetään ottamaan yhteyttä viimeistään toukokuun aikana. Myös lähikuntien saamenkieliset perheet voivat hakea lapselleen ryhmästä paikkaa.
http://www.hel.fi/hki/Vaka/fi/P_iv_kotihoito/P_iv_koti+Troolari
Linkkiä klikkaamalla pääset Troolarin sivulle (ja näet kuvan päiväkodin pihasta, joka on myös meidän kotipiha!)
Päiväkoti Troolarin yhteydessä, omassa huoneistossa samassa pihapiirissä päiväkodin kanssa, aloittaa 5. elokuuta saamenkielinen päivähoitoryhmä. Ryhmässä niin lasten hoitokieli kuin leikkikielikin on pohjoissaame. Toimintaa on suunniteltu yhdessä lasten vanhempien ja City-Sámit ry:n kanssa.
Vanhemmat, jotka ovat kiinnostuneita asiasta, pyydetään ottamaan yhteyttä viimeistään toukokuun aikana. Myös lähikuntien saamenkieliset perheet voivat hakea lapselleen ryhmästä paikkaa.
http://www.hel.fi/hki/Vaka/fi/P_iv_kotihoito/P_iv_koti+Troolari
Linkkiä klikkaamalla pääset Troolarin sivulle (ja näet kuvan päiväkodin pihasta, joka on myös meidän kotipiha!)
Ikkunanpesu ammattilaisen ohjein
Ikkunoiden pesu on homma, johon ryhtymiseen täytyy kerätä rohkeutta. Ennen vanhaan maalla piti ikkunat olla pestynä keväisin vappuun mennessä. Myöhemmin oman kodin saatuani annoin itselleni jatkoaikaa äitienpäivään asti. Sitten kun muutimme tänne pölyiseen kaupunkiin ja katupöly leijui ulkona pitkälle kevääseen, siirsin eräpäivää juhannukseen.
Tunnustaa täytyy, että nyt ajattelen, että hyvä jos ikkunat tulee pestyä kerran vuodessa.
Pesutekniikka on ollut minulla vähän mielijohteista: joskus sideharsot olivat kova sana, nyttemmin mikrokuituliinat tuntuu helpommilta.
SOL:n henkilökuntalehdessä oli artikkeli "Ikkunat kirkkaiksi" ja jutussa oli mielestäni niin hyvät ammattilaisen ikkunanpesuohjeet, että jaan ne teillekin omilla vinkeilläni höystettynä.
Ikkunanpesuun kannatta ryhtyä pilvipoudalla, koska suora auringonpaiste tekee pestävään lasiin raitoja ja lopputuloksen tarkistaminen vaikeutuu.
Tarvittavat välineet: sanko, ikkuna-avain, ikkunanpesin, ikkunankuivain, mikrokuitupyyhkeitä ja tarvittaessa jatkovarsi pesimeen ja kuivaimeen, astianpesuainetta (Fairy).
(Itselläni on ollut muutaman vuoden käytössä Sini:n ikkunanpesusetti ja se on ollut laadukas ja kestävä käytössä.)
Annostele astianpesuainetta nuukasti, koska liika pesuaine tekee lasit sumeaksi.
Samaan aikaan ikkunanpesun kanssa kannattaa pestä tai pesettää myös verhot.
Jos ikkunoissa on sälekaihtimet, ne puhdistetaan ensin. Kaihtimet pyyhitään nihkeällä tai kuivalla mikrokuituliinalla molemmin puolin. Myös imurista alhaisella imuteholla voi olla apua. Vältä liikaa kosteutta, jottei kaihtimien narut tummu.
Seuraavaksi pestään ikkunanpuitteet. Varsinkin kaupunkialueilla niiden pesu on totista työtä ja voidaan tarvita myös harjaa pölyn ja noen pesemiseen. Muista vaihtaa pesuvesi riittävän usein. Joskus ikkunanpuitteet tarvitsee myös huuhdella erikseen puhtaalla vedellä. Ikkunanpuitteiden pesu aloitetaan sisimmästä ikkunasta ja edetään uloimpaan.
Varsinainen ikkunanpesu tehdään päinvastaisessa järjestyksessä. Ensin pestään ulommainen ikkunaruutu, jotta pesun edistyessä on helppo tarkistaa puhdasta ruutua vasten työn tulos.
Aloita ikkunan pesu ylälaidasta ja aloita kuivaaminen vasta kun koko ruutu on pesty. Liikuta kuivainta ylhäältä alas ja tee seuraava kuivausveto niin, että kuivaimen terä menee kuivatun pinnan päälle muutaman sentin, ettei jää raitoja. Pyyhi kuivain jokaisen vedon jälkeen kuivaan mikrokuituliinaan. Lopuksi pyyhi lasi mikrokuituliinalla ikkunanpuitteiden juuresta, jos et ole saanut vettä tarkasti pois kuivaimella. Samoin kuivaa kulmat vielä liinalla.
Puhdas pesuvesi helpottaa työtäsi, eli muista vaihtaa pesuvesi riittävän usein.
Ikkunanpesua varten kannattaa ostaa erityisesti lasipinnoille suunniteltuja mikrokuituliinoja. Viikottaiseen ikkunoiden puhdistukseen riittää usein pelkkä kuivalla mikrokuituliinalla pyyhkiminen.
Tunnustaa täytyy, että nyt ajattelen, että hyvä jos ikkunat tulee pestyä kerran vuodessa.
Pesutekniikka on ollut minulla vähän mielijohteista: joskus sideharsot olivat kova sana, nyttemmin mikrokuituliinat tuntuu helpommilta.
SOL:n henkilökuntalehdessä oli artikkeli "Ikkunat kirkkaiksi" ja jutussa oli mielestäni niin hyvät ammattilaisen ikkunanpesuohjeet, että jaan ne teillekin omilla vinkeilläni höystettynä.
Ikkunanpesuun kannatta ryhtyä pilvipoudalla, koska suora auringonpaiste tekee pestävään lasiin raitoja ja lopputuloksen tarkistaminen vaikeutuu.
Tarvittavat välineet: sanko, ikkuna-avain, ikkunanpesin, ikkunankuivain, mikrokuitupyyhkeitä ja tarvittaessa jatkovarsi pesimeen ja kuivaimeen, astianpesuainetta (Fairy).
(Itselläni on ollut muutaman vuoden käytössä Sini:n ikkunanpesusetti ja se on ollut laadukas ja kestävä käytössä.)
Annostele astianpesuainetta nuukasti, koska liika pesuaine tekee lasit sumeaksi.
Samaan aikaan ikkunanpesun kanssa kannattaa pestä tai pesettää myös verhot.
Jos ikkunoissa on sälekaihtimet, ne puhdistetaan ensin. Kaihtimet pyyhitään nihkeällä tai kuivalla mikrokuituliinalla molemmin puolin. Myös imurista alhaisella imuteholla voi olla apua. Vältä liikaa kosteutta, jottei kaihtimien narut tummu.
Seuraavaksi pestään ikkunanpuitteet. Varsinkin kaupunkialueilla niiden pesu on totista työtä ja voidaan tarvita myös harjaa pölyn ja noen pesemiseen. Muista vaihtaa pesuvesi riittävän usein. Joskus ikkunanpuitteet tarvitsee myös huuhdella erikseen puhtaalla vedellä. Ikkunanpuitteiden pesu aloitetaan sisimmästä ikkunasta ja edetään uloimpaan.
Varsinainen ikkunanpesu tehdään päinvastaisessa järjestyksessä. Ensin pestään ulommainen ikkunaruutu, jotta pesun edistyessä on helppo tarkistaa puhdasta ruutua vasten työn tulos.
Aloita ikkunan pesu ylälaidasta ja aloita kuivaaminen vasta kun koko ruutu on pesty. Liikuta kuivainta ylhäältä alas ja tee seuraava kuivausveto niin, että kuivaimen terä menee kuivatun pinnan päälle muutaman sentin, ettei jää raitoja. Pyyhi kuivain jokaisen vedon jälkeen kuivaan mikrokuituliinaan. Lopuksi pyyhi lasi mikrokuituliinalla ikkunanpuitteiden juuresta, jos et ole saanut vettä tarkasti pois kuivaimella. Samoin kuivaa kulmat vielä liinalla.
Puhdas pesuvesi helpottaa työtäsi, eli muista vaihtaa pesuvesi riittävän usein.
Ikkunanpesua varten kannattaa ostaa erityisesti lasipinnoille suunniteltuja mikrokuituliinoja. Viikottaiseen ikkunoiden puhdistukseen riittää usein pelkkä kuivalla mikrokuituliinalla pyyhkiminen.
maanantai 22. huhtikuuta 2013
"Ikkunasta avautuu maailma"
Kirjastoautolta löysin kirjan, joka tarttui käteeni kansikuvansa takia. Siinä usvaisella niityllä oleilee lehmiä. Kirja oli Eeva Heilalan, entisen maatalon emännän, "Ikkunasta avautuu maailma".
"Aika on niin muuttunut
että Obama on kohta tutumpi
kuin naapurin isäntä.
Hänen sukunsa ja sairautensa,
huolensa
Maaseutu on muuttunut
vai johtuneeko siitä
kun ei jaksa enää leipoa joka viikko.
Lämpimällä leivällä sidottu ystävyys
oli ennen niin kestävää
On tehtävä käännös:
on haettava uunipuut,
taikina-astia, jauhot
ja männynhavut."
"Väsynyttä vanhusta hoitaessamme
olemme alkumatkalla ihmisyyteen."
"On yhdentekevää
muistatko ystäväsi
hänen puhtaista portaistaan
vai hänen tekemästään tutkimustyöstä.
Tärkeintä on
että hän kirjoitti itsensä sinuun."
"Kansa muistaa
hyvät ja huonot hallitsijansa.
Pieni kylä kaikki lähtijänsä."
"Mitä olemme velkaa
kysyn naapurin pojalta
kun hän saa likakaivon tyhjennettyä.
Mitäpä tuosta, en jaksa ajatella muutamia euroja,
kun uusi navetta tulee niin kalliiksi.
Jos nyt kuitenkin jotain,
sattui niin pakkanenkin, sanon
ja kaadan kahvia.
Nuoren isännän lähdettyä
katson ikkunasta kun hän nousee traktoriinsa:
valoisa, komea mies.
Kohta ne tuotakin sanovat
tukiaisilla turvonneeksi
eikä mies muuta pahaa tee kuin työtä.
Jospa kirjoittaisin sanojille kirjeen:
Katsokaa valkoista maitoa juovaa lasta,
ja tähkäpäiden täyttämän vainion aaltoilua
ja ajatelkaa."
sunnuntai 21. huhtikuuta 2013
Ei yli eikä ympäri, vaan läpi
Torstaina olin seurakunnassamme kuuntelemassa seurakuntakoulun opetusta aiheesta "Vaikeudet ja ristin voima".
Heräsin erään totuuden edessä.
Helposti huomaamme rukoilevamme vaikeuksien kohdatessa, että Jumala siirtäisi vaikeudet pois, säästäisi meidän elämän vaikeuksilta tai jotenkin vain voisimme siirtyä ajassa eteenpäin ja hypätä vaikeuksien yli. Jumalan toimintatapa kun onkin hämmästyttävän usein täysin päinvastainen: Hän kulkee mukanamme vaikeuksien läpi.
Sitten jäin pohtimaan Jeesusta Getsemanessa rukoilemassa. Jeesus sanoi Isälleen:
"Isäni, jos sinä tahdot, niin ota tämä malja minulta pois. Älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni vaan sinun."
Jeesuksen ihmisyys käytiin läpi myös tällä elämän alueella. Jeesuskin, taivaallisen tehtävänsä tietävänä, kysyi isältään vielä viime hetkillä, olisiko Hänen tahtonsa ehkä muuttaa tapahtumien kulkua.
Paneutumatta sen enempää vaikeuksien vaikutuksiin ja merkitykseen elämässämme, totean, että Jumalan huolenpito korostuu elämässämme vaikeina aikoina.
Kun elämä sujuu mukavasti eteenpäin aiheuttamatta sen suurempaa päänvaivaa, on leppoissaa kulkea Jeesuksen käsipuolessa. Kun vaikeudet alkaa viedä huomiotamme moneen eri suuntaan ja levollinen pohjavire sydämessä alkaa ailahdella, on huojentavaa tietää, että Jeesuksen käsipuolen lisäksi voimanamme kulkee myös vahvat ja auttavat enkelit ja päämäärä pysyy aina samana.
Kun kuljemme vaikeuksissa ja kerromme asioistamme Jumalalle, voimme pyytää Häneltä myös aivan käytännöllisiä neuvoja tilanteesta selviämiseen.
Itse koin tällaisen asian kuluneella viikolla, kun olin tuskaillut ja miettinyt erään ongelmani kanssa ja rukoillut ympäripyöreästi Jumalalta kiertotietä ongelman ratkaisuun. Jumala sanoi minulle kuitenkin konkreettisen neuvon, kuinka alkaa hoitaa sitä ongelmaa ja saada askel kerrallaan asia ratkaistuksi ja läpikäydyksi. Olin hyvin huojentunut, vaikka itse ongelman lähtöasetelma ei ole poistunut mihinkään - minulle annettiin vain viisautta asian hoitamiseen.
Heräsin erään totuuden edessä.
Helposti huomaamme rukoilevamme vaikeuksien kohdatessa, että Jumala siirtäisi vaikeudet pois, säästäisi meidän elämän vaikeuksilta tai jotenkin vain voisimme siirtyä ajassa eteenpäin ja hypätä vaikeuksien yli. Jumalan toimintatapa kun onkin hämmästyttävän usein täysin päinvastainen: Hän kulkee mukanamme vaikeuksien läpi.
Sitten jäin pohtimaan Jeesusta Getsemanessa rukoilemassa. Jeesus sanoi Isälleen:
"Isäni, jos sinä tahdot, niin ota tämä malja minulta pois. Älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni vaan sinun."
Jeesuksen ihmisyys käytiin läpi myös tällä elämän alueella. Jeesuskin, taivaallisen tehtävänsä tietävänä, kysyi isältään vielä viime hetkillä, olisiko Hänen tahtonsa ehkä muuttaa tapahtumien kulkua.
Paneutumatta sen enempää vaikeuksien vaikutuksiin ja merkitykseen elämässämme, totean, että Jumalan huolenpito korostuu elämässämme vaikeina aikoina.
Kun elämä sujuu mukavasti eteenpäin aiheuttamatta sen suurempaa päänvaivaa, on leppoissaa kulkea Jeesuksen käsipuolessa. Kun vaikeudet alkaa viedä huomiotamme moneen eri suuntaan ja levollinen pohjavire sydämessä alkaa ailahdella, on huojentavaa tietää, että Jeesuksen käsipuolen lisäksi voimanamme kulkee myös vahvat ja auttavat enkelit ja päämäärä pysyy aina samana.
Kun kuljemme vaikeuksissa ja kerromme asioistamme Jumalalle, voimme pyytää Häneltä myös aivan käytännöllisiä neuvoja tilanteesta selviämiseen.
Itse koin tällaisen asian kuluneella viikolla, kun olin tuskaillut ja miettinyt erään ongelmani kanssa ja rukoillut ympäripyöreästi Jumalalta kiertotietä ongelman ratkaisuun. Jumala sanoi minulle kuitenkin konkreettisen neuvon, kuinka alkaa hoitaa sitä ongelmaa ja saada askel kerrallaan asia ratkaistuksi ja läpikäydyksi. Olin hyvin huojentunut, vaikka itse ongelman lähtöasetelma ei ole poistunut mihinkään - minulle annettiin vain viisautta asian hoitamiseen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)