keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Mozzarellaruispaistos

En ole koskaan ollut kovinkaan ruokakulttuuriin suuntautunut ihminen. Pyörittelen ruokalistalla samoja pöperöitä vuodesta toiseen ja olen ollut haluton tekemään makukokeiluja yli perunan ja naudanlihan. Mozzarella kalskahtaa korvaani edelleen hienostelevalta, mutta siitä huolimatta olemme miehen kanssa syöneet koko alkukesän lounaaksi samalta lautaselta siivutetun juustopallon, muutaman siivutetun tomaatin ja niiden niskaan ryöpytetyn pippurirouheripauksen. Vanhin tytär valisti, että kyseinen juusto on ruisleivän päällä tomaatin kanssa syötynä suuri herkku. Sitä sitten eilen illalla kokeilin. Mielessä kaihersi pyhien voileipäkakut, jotka Kuopion veli Vaimonsa kanssa loi. Voileipäkakkujen pohjasta aloin haaveilla mozzarellaherkkua ja tulos on tässä. Tomaatit olivat hyvin mehuisia ja pippuria saa laittaa ihan reilusti.

12 viipaletta ruisvuokaleipää (Uotilan maalaisruisleipä on siivutettu sopivan ohueksi)
3 kpl  125g:n mozzarellaa  (X-tra)
5 suurta tomaattia
150g mustaleimaemmentaljuustoa karkeana raasteena
pippuri-suolasekoitusta
iso nippu tuoretta persiljaa

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Silppua saksilla persilja hyvin hienoksi silpuksi. Leikkaa leipäviipaleista reunat ohuesti pois. (Makua ei todellakaan pilaa, vaikka reunat jätätkin, mutta voivat valmiissa paistoksessa olla sitkeitä.)
Viipaloi mozzarella ja tomaatti.
Voitele leivät ohuesti voilla ja lado pellille tiiviiksi pohjaksi. Lado seuraavaksi mozzarellaviipaleet ja pyöritä pippurisuolamyllystä reilusti juuston päälle. Laita tomaatit ja lisää pippuria. Levitä persiljasilppu ja sen päälle emmentalraaste niin, että koko komeus peittyy.
Paista uunin alatasolla n. 15min tai kunnes juusto on saanut vähän väriä.

Herkkua syödessä pohdimme, millä nimellä voisi kuvaavasti ruokaa kutsua. Ei oikein ole piirasta, ei ruispizzaa, eikä tuo paistoskaan oikein kuulosta hyvältä. Mutta savukala tuli meille mieleen, että sopisi hyvin vielä täytteeksi.
Jos mozzarella tuntuu jostakusta vielä liian eksoottiselta, niin voin lohduttaa, että sellaisenaan tai paistettuna ei oikeastaan maistu yhtään miltään. Meillä syödään sitä kai sen takia, että 100:ssa grammassa juustoa on proteiinia 18 grammaa, mikä on aika paljon. Ja kun syöt 100g tätä juustoa vaikka tomaatin kanssa, on olo mukavan kylläinen raavaallakin miehellä (ainakin bussinkuljettajalla, muista miehistä en tiedäkään).
Vertailun vuoksi: 100g kevytmaitoa sisältää proteiinia 3,2 g.
Wikipediasta löytyi muistin virkistämiseksi paljon painavaa tietoa proteiinin tarpeesta ja lähteistä ja siitä, kuinka me suomalaiset (ja varsinkin naiset ja iäkkäät henkilöt) saamme ravinnostamme liian vähän proteiinia.

5 kommenttia:

  1. Huh, kuinka kuulostaakin herkulliselta. Oli pakko hakea jääkaapista salaatin jämä ja alettava syömään kun näin reseptisi.

    VastaaPoista
  2. Nami, tuota täytyy kokeilla. Tuo Uotilan ruisleipä on kyllä yksi parhaista leivistä, ei sisällä hiivaa eikä mitään lisäaineita.
    Vinkkinä; myös leipäjuustossa proteiinia noin se 18g ja sopii monenlaiseen nopeaan syötävään, esim salaattiin. Tai ihan vaan sellaisenaan natisutettavaksi. Onkohan tuo edes sana :)?

    VastaaPoista
  3. Natisuttamallahan se leipäjuusto syödään. (mitenkähän transleittöri suhtautuu tuollaiseen puhdaskieliseen, kuvaavaan suomen kielen sanaan?)

    VastaaPoista
  4. Meillä samaa herkkua syödään, ilman emmentalia. Eli siis tomaatit alle ja mozzarellat päälle. Hyvää on.:)

    Suvi

    VastaaPoista
  5. Oi kuulostaa hyvältä, täytyypä kokeilla.
    Kiitos!

    VastaaPoista