Ekaluokkalaista harmitti aamulla hurjasti, kun toinen silmä oli tulehtunut niin rajusti, ettei kouluun ollut menemistä. Varmaan oli eilen hangannut silmiä likaisin käsin. Tavallisesti tuonnäköiset tulehdukset paranee parissa päivässä itsestään. Harmi oli vain, kun poika ei päässyt luokan "piknikille".
Yhtenä päivänä mietin, missä vaiheessa "retki" tai "eväsretki" on muuttunut "piknikiksi". Minulle tulee edelleen sanasta "retki" mieleen äidin pullanleipomispäivänä pikkuveljen (sen nykyisen Kuopion veljen) kanssa kujan halkopinoille tehty huvittelumatka. Pullossa oli viinimarjamehua ja pussissa kuumaa pullaa ja siellä koivuntuoksuisen halkopinon nokassa istuimme ja retkeilimme. Maisemien katselu kuului ohjelmaan samoin puu- ja metsäasioista keskustelu. Pitäisiköhän viedä juhannuksena molemmat veljet pullaretkelle halkopinojen paikalle, katsella maisemia ja pohdiskella metsäasioita...
Huomenna lähtevät Pikkuveli vaimonsa kanssa mummolaan jatkamaan lomansa viettoa. Kahdeksasluokkalaiselle ilmoitettiin, että hän on lähdössä mummolaan heidän mukanaan. Mummo on jo varustanut pojalle huoneen pedattuine sänkyineen, kaikkineen.
Maatalouskoululainen oli äsken papan kanssa "kirkolla". (Tarkoittaa kirkonkylällä käyntiä, asiointia, kaupassakäyntejä ja sen sellaisia.) Mummolasta tulee matkaa kirkolle 14 kilometriä. Tarkkaan täytyy etukäteen asiat järjestellä, että muistaa sitten kaikki hoitaa. Kerran viikossa taitavat nykyään mummo ja pappa kirkolla käydä, kun keskiviikkoisin ladon takana käyvästä myymäläautosta saa ruokatäydennystä.
Meidän palvelutarjonta puolen kilometrin säteellä on äkkiä muistellen tätä luokkaa:
apteekki, kaksi koulua, kymmenkunta päiväkotia, K-market, Citymarket, S-market, K-rauta, 2 R-kioskia, 3 hammaslääkäriasemaa, 2 lääkäriasemaa, 3 kukkakauppaa, konservatorio, kirkko, puolen tusinaa kahvilaa, lukematon määrä kaljanjuontipaikkoja, yhtä lukematon määrä erilaisia ravintoloita, Mc Donalds, Hesburger, kaupungin vuora-asuntotoimisto, lasten kirjasto, Verkkokauppa, suutari ja tusinan verran kampaamoja ja kauneushoitoloita.
Minä en tiedä, ovatko ihmiset palveluihin tyytyväisiä. Minusta täällä on kaikkea liiankin kanssa, mutta niin kai se täytyy kaupungissa olla.
nyt on pakko kysyä että "onko minä muutan maalle" kirjoittaja sun tytär? :D Kotiäidin aivoilla ajateltuna se vois jopa ollakki niin :DD Jos on niin hauskaa kun te kummatki tänne kirjoottelette, kunpa munki äiree :)
VastaaPoistaJoo, Anne-Mari on meidän lapsi numero 5.
VastaaPoistaKun Anne-Mari oli vielä mun vatsassa, ponkas mies yhtenä yönä sängyssä istumaan ja hihkaisi:
VastaaPoista- "Anne-Mari! Sen vauvan nimi on Anne-Mari!"
Sanoin miehelle, että "hyvä on, jatka unia".
Hänestä tuli siis Anne-Mari.
Kaikkien meidän lasten nimet on muuten isän keksimiä/antamia. Saaran (4v) nimessä vähän avitin, kun ei meinannut tulla millään valmista.
Kuulostaa mahtavalta, nuo mummolan kauppa-asiat. Meilläkin puhutaan, tai ainakin puhuttiin, kirkolla käynnistä. Nykyään taidetaan käydä "kylällä". Siitäkin huolimatta, että asutaan ihan tässä maalaiskaupunkimme keskustassa.
VastaaPoistaAppivanhemmat asuvat tuolla kymmenen kilometrin päässä syrjäkylällä. Anopilla on tapana käydä hoitamassa ostokset kerran viikossa; kerätä niin paljon tavaraa pakastimeen, että pärjää. Nykyään he käyvät kylällä useamminkin, katsomassa vanhaa mummua. Mutta silti väittäisin, että tuollainen syrjemmällä asuminen aiheuttaa taloudellisempaa ostoskäyttäytymistä. Ei tule tehtyä heräteostoksia, kun putiikkeja ei ole ihan joka kulman takana.
Vaikka itsekin keskustassa asun, olen yrittänyt opetella samanlaista tapaa. Kauppaan vasta sitten, kun maito ja kaikki tuoreainekset ovat kerrassaan loppu. Ja sittenkin ostetaan vain ne tuotteet, jotka on ostoslistaan kirjoitettu. Vielä kun saisi sen oman kasvimaan, niin olisin aika tyytyväinen!
Me lähdemme "kylille", muutaman kilometrin päähän. Yksi naamakirjakaveri pohjoisesta lähtee aina tarvittaessa "isolle kirkolle" ja se minua huvittaa joka kerran yhtä paljon. Mummi sanoi sitä Helssingiksi.
VastaaPoistaIhanaa... noin maalla kaupassa käydään...siis OIKEIN maalla..:)
VastaaPoistaPitäpää tuota Tyttö 5. sivuakin katasatamassa..:)
Bloggeri taas tökkii, enkä päässyt kommentoimaan, kuin anonyyminä.
Terv. Irmastiina
kirkolle sitä minäki lähen asioille,tai kylälle ja kaikki paikat löytyy alle 3 km.n sätteellä:)mutta joskus laitan lapset asialle,ostamaan jos jotaki puuttuu...muuten yritän sinnitellä vaikka yön yli,jos suinki mahollista ja kerätä kerralla paljo asioita..
VastaaPoistaretkeily on mukavaa,varsinkin lasten kanssa:)kerran suunniteltiin eväs-retkeä omalle takapihalle,mutta kun sade-kuuro yllätti,levitettiin peitto poikien huoneen lattialle ja syötiin eväät siinä...olihan se kiva kokemus sekin,sateen ropinaa kuunnellessa:)
Myö käytiin siskon kanssa retkellä meidän kerrostalon toisessa päässä, isolla kivellä =)
VastaaPoistaMeiltäkin löytyy palveluja ihan kiitettävästi, Kuopion keskustaan on matkaa vajaa 2 kilsaa. Ja Luojalle kiitos, Kysille menee juosten 5 minuutissa. Kävellen vähän hitaammin ja autollakin melko äkäseen
Mun paras retki on ollut perhepäivähoitopaikassani. Mentiin hoitopaikan takapihalle retkelle ihan oikeat eväät mukana. Mehua ja ruisleipää. Kyllä maistui hyvälle!
VastaaPoista