Tirtetta löysi varmaan puhelinpöydän laatikosta isänsä passikuvan. Aika tuore kuva, otettu sitä digitaalista ajopiirturikorttia varten. Isi ei oikein ole edukseen siinä kuvassa. Näyttää yön töissä olleelta leipurimestarilta.
Tirtetalla on pieni sydämenmuotoinen pussukka ja kuva säilöttiin sinne.
Tuli sitten ilta ja kuulin Tirtetan kuusivuotiaalta siskolta, että Tirtetta oli koko päivän pihalla esitellyt kavereilleen isin kuvaa: "tää on mun isi".
Kerroin Tirtetalle, että mummolassa oleva vanha pappa on minun isi. Että pienenä tyttönä asuin sen isin kanssa mummolan vanhassa talossa ja mummo on minun äitini. Kerroin, että pappa on oikein sairas. Tirtetta kysyi, onko papalla lääkettä. Mutta sitten hän keksi:
- "Meillä on paljon hyviä lääkkeitä! Me voidaan viedä papalle lääkettä, niin se tulee terveeksi."
Tirtetta näki hyvin pienenä tyttönä mummon ja papan, kun he tulivat vanhimman tyttäremme lakkiaisiin. Tuskin hän enää heitä edes näöltä muistaa.
Odotan mielenkiinnolla Tirtetan ja mummon ja papan tapaamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti