Laskin, että kuluneen kuukauden aikana minulla on ollut 21 työpäivää ja niistä 17 yövuoroja.
Nyt pidän vapaapäiviä torstai-iltaan asti.
Yövuorojen aikana saa unohtaa leipomiset ja monimutkaiset ruuanlaitot. Nyt sitten otan takaisin koko kuukauden edestä.
Eilen tein vadelmavispipuuroa ja taatelikakkuja. Eilen iltapäivällä laitoin ruisleipätaikinajuuren ja tänä aamuna ensi töikseni panin ruisleivät uuniin.
Linssikeitosta olen haaveillut pitkään ja nyt ovat vihreät linssit likoamassa ja keitän niistä porkkanasuikaleiden kanssa keiton. Meillä linssikeittoa saavat syödä ne jotka syövät ja muille ei edes tyrkytetä. Ne jotka syövät, syövätkin sitten oikein urakalla. Vähän sama tilanne on hapankaalin suhteen.
Päivän ruuaksi laitan paneroituja kana- ja possupihvejä. Lihaa on varattuna nelisen kiloa ja ruuan laittoon varaan kolme tuntia.
Meillä on noussut suureen suosioon pihvit, jotka paneroidaan maissi- tai riisimuromurskassa kaksoispaneroinnilla ja paistetaan "puoliuppopaistona" voi-öljyseoksessa. Tällä kertaa kypsennän paistettuja pihvejä lisäksi uunissa. Katsoin televisiosta amissiohjelmaa ja siinä ruuanlaittajat laittoivat paneroidut kanapalat paistamisen jälkeen vielä uuniin pariksi tunniksi. Itse tyydyn puoleen tuntiin, koska fileliha ei pidempää kypsymisaikaa kaipaa.
Tuo kaksi kiloa possua ja kaksi kiloa kanaa tarkoittaa sitä, että liha riittää sopivasti yhdelle aterialle, kun olen pyytänyt muutamaa henkilöä käymään meillä ruoka-aikaan.
Perunamuussin teen etukäteen valmiiksi.
Saaralle luvattiin joululomalla sisähuvipuistokäynti kauppakeskukseen naapuritaloon. Loma alkaa uhkaavasti loppua ja lupaus on lunastettava. Yksi isoista pojista lupautui yllättäen likottajaksi. Saaralle on luvattu, että saa temmeltää huvipuistossa niin kauan kuin jaksaa. Iltakahdeksalta paikka suljetaan, mutta kuusi tuntia on aikaisemmin ollut Saaralle kovin lyhyt aika. Haluan nähdä likottajapojan ilmeen urakan päätyttyä. Hän ei selvästikään tiedä, mikä häntä odottaa.
Lapinmatkaajat palaavat torstaina puolenpäivän jälkeen. Täytyy vähitellen heitä muistutella, että alkavat haaksia tavaroitaan kasaan. Eilen sain kuvaterveisiä fb:ssa, kun pojat olivat pilkillä Teno-joella. Näytti siltä, että Miika on kahdessa viikossa kasvanut hurjasti siellä poroa ja taimenta syötyään. Vai kaamosko se lapsia kasvattaa?
Loma jossain kaukana voi tehdä lapsiin ihmeitä ;)
VastaaPoistaHerkullisen kuuloista ruokaa teillä on tulossa,vesi herahtaa ihan kielelle.
Meillä on juhlittu ruoka-avun turvin monta päivää,ei lopu ruoka eikä leipä,kun sitä 2 kertaa viikossa meille kannetaan <3 Ollaan kiitollisia kaikesta,ja tietenkin vastapuoli myös,ettei tarvitse hyvää ruokaa roskiin heittää.
Maukasta ruokaa tulossa/tullut. Linssikeitto on hyvää!
VastaaPoistaJoululoman jälkeen taas koulu maistuu ja tuo viimeinen lukukausi kaupungissa.
"Alle puoli vuotta muuttoon". Muistan joskus lukeneeni, että sinne olisi viisi vuotta.....taidan muistaa väärin. Kyllä vaan, luin sen noin viisi vuotta sitten ja ajattelin kuinka jaksatte odottaa.
VastaaPoistaJokaikisen postauksesi olen lukenut ja mukana elänyt, kuten varmasti moni muukin täällä.
Onnea ja iloa viimmeiseen talveen!
t. anne
Stadin sinisistä katoaa muuttonne myötä yksi ihana kuski. Se on sääli. Mutta kuskeissa on kultajyviä, he vaan eivät kerro sitä, jollei matkaaja heittäydy juttusille. Minä heittäydyn aina joskus ;)
VastaaPoistaHui,aikamoinen kasa yövuoroja! Minusta on vain niihin kahteen joita meidän töissä on. Kuulostaapaa herkulliselta sinun ruoat!
VastaaPoistaHei! En olekkaan piiiitkään aikaan kommentoinnut vaikka välillä olenkin täällä luonasi kyläillyt:) On ihanaa lukea ja tuntea oikein sisällään kuinka iloitset teidän maallemuutosta!!!! Varmasti asiat järjestyy ja tuskin kaipaatte mitään muuta kuin ystäviänne sieltä Helsingistä:)Aika menee nopeasti ja ennen kuin huomaattekaan istutte maalla ulkona juomassa kahvia ja kuuntelemassa lintujen sirkutusta :)
VastaaPoistasun juttuihin on jäänyt ihan koukkuun. miks kirjoitat niin harvoin? t päivi
VastaaPoista