Lupautuessani sijaiseksi vanhainkotiin en arvannut, että työni muodostuu jatkossa yötyöpainotteiseksi. Jostakin syystä yövuorot alkoivat sujua hyvin ja niitä myös minulle tarjottiin. Nytkin kalenteriini merkityistä työvuoroista suurin osa on yövuoroja.
Yövuorot ovat 11-tuntisia. Vuoro alkaa klo 20.30 ja päättyy 7.30. Työaika sopii minulle mainiosti: lähden illalla töihin, kun perhe lähtee nukkumaan ja olen aamulla takaisin kotona ennenkuin lapset lähtevät kouluun. Luonnollisesti palkka on paras mahdollinen, mitä lähihoitaja voi työssään tienata.
Kaikessa työnteossa on väistämättä omat varjopuolensa. Yötyössä mielestäni se on työsidonnaisuusajan tuplaantuminen, koska työvuoron jälkeen on pakko, ennemmin tai myöhemmin, lähteä nukkumaan. Eli olet 11 tuntia työmaalla ja nukut 6-8 tuntia. Yövuorojen välillä täysipainoinen keskittyminen perhe-elämään väistämättä kärsii. Ei viitsi nukkumisen kustannuksella esimerkiksi keskittyä suurimuotoiseen ruuanlaittoon, leivonnasta nyt puhumattakaan. Eli yövuorojeni aikana ruuan suhteen ei aseteta kovin suuria vaatimuksia. Edelleenkin arki-iltojen yhteinen ateria valmistetaan meillä 10-15 hengelle. Lähes joka päivä iltaruualla on mukana joko vanhimipia, jo kotoa muuttaneita lapsia tai kyläilijöitä. On mukava, kun kattilasta löytyy jotakin vatsantäytettä "satunnaisille kulkijoille".
Nyt minulla on taas menossa seitsemän yön "keikkaputki". Kaksi yötä on vielä jäljellä. Nukuin tänään niin makeasti työvuoron jälkeen yhdeksästä iltapäiväkahteen, että oli mukava tulla päänuppi näennäisesti virkeänä moikkaamaan myös blogituttuja. Kuuden litran kattila on täynnä porkkanaista kanarisottoa. Kohta syötyäni itsekin vedän peiton vielä toviksi korville ja nukun pienet lisäunet ennen töihinlähtöä.
Ja mitä lapsiin tulee, he ovat sopeutuneet äidin yötyöhön paremmin kuin itse osasin kuvitellakaan. Lapsi hyväksyy olosuhteet sellaisina kuin ne tulee vastaan ja mukautuu muutoksiin. Kaiken lisäksi meillä kaikilla on tiedossa, että työni vanhainkodissa loppuu neljän kuukauden kuluttua. Jo nyt tiedän, että vanhainkodin asukkaita ja henkilökuntaa minulla tulee ikävä.
Eilen aamulla eräs asukas, juuri sata vuotta täyttänyt, tokaisi minulle tullessani yön viimeisellä kierrolla hänen huoneeseensa:
- "Sieltähän se häirikkö taas tulee!"
Ei olisi minusta moiseen työvuoroputkern. Nostan hattua, varsinkin kun ey ole enää ihan nuori tyttö. Sinulle varmaan tuo sopii, kaikille sr ei onnistu milloinkaan. Hyvää työyötä ja yötyöt taas sinulle.
VastaaPoistaMukavia työ-öitä "häirikölle"!
VastaaPoistaOlet saanut jo paljon työkokemusta vanhusten kanssa ja varmaan myös hierojana. Todella hyviä taitoja muuttoakin ajatellen.
Siunausta työhösi ja perheellesi myös
Kova mimmi olet.Moni ei pystyisi tommosia putkia tekemään.Milloin se teidän muutto olikaan?
VastaaPoistaMuuttopäivä ei ole vielä selvillä, mutta elämme siihen nähden, että heinäkuun puolivälin tienoilla pääsemme lähtemään (viimeistään).
PoistaMukavan kuuloinen työputki ja hienosti tunnut jaksavan. Itsekin tein yötöitä yhden opiskelupaikkani harjoitteluaikaan ja se oli kyllä aika rankkaa ja päivät olivat jotenkin usvaisia, vaikka nukkumaan aamulla pääsikin. Jaksamista sekä työhön että arkeen.
VastaaPoista