Anne-Mari- tyttäreni kirjoitti tänään tähänastisen elämänsä raskaimman blogipäivityksen.
Teksti löytyy tästä linkistä: http://mennaanmaalle.blogspot.fi/2015/02/surua.html
Sen lisäksi, että Anne-Mari on varmasti kyynelten kanssa tuon tekstin tehnyt, se on myös yksi hänen kauneimmista teksteistään, jos ei kaunein.
En minäkään olisi osannut arvata, miten raskas asia on lemmikin kuolema. Minun on ollut vähän vaikea erottaa, onko surussani enemmän suremista lasten murhemielestä.
Kyllä minulla on myös ikävä iloista, surusilmäistä, ihmisrakasta ja innostavaa luontokappaletta, jonka läsnäolo toi meidän kaikkien elämään pelkkää iloa. Lasten suru on kaikenkattavaa alakuloa, joka on täynnä kaipausta.
Huomaan, että minulle ajatusten pukeminen sanoiksi on vaikeaa. En ole koskaan aikaisemmin elämässäni joutunut käsittelemään tämänlaatuista surua.
Voimia, Anne-Mari, sinulle sinne talolle. Meilläkin on Ellaa kova ikävä.
Voimia Anne-Marille! Ja äidille, lapsen suru on aina myös äidin suru.
VastaaPoistaTodella surullista. Onneksi voitte lohduttaa toisianne ja jakaa tämän murheen. Jossakin saattaa jo pieni koiransydän sykkiä ja odottaa pääsyä Anne-Marin hellään huomaan.
VastaaPoistaYmmärrän hyvin. Lapsuudessa koira oli paras kaverini, ja kuten ajokoirat yleensäkin, jäi ajossa auton alle.
VastaaPoistaOn tehty tutkimuksia siitä, että koira ymmärtää ihmisen tunteisiin liittyvät ilmeet, mikä kielii siitä, että myös niillä on (domestikoituneina eläiminä) samankaltaisia tunteita.
Älyllisesti koirat kai ovat noin 3-vuotiaan lapsen tasolla.
Halit sinullekin. Juttelimme juuri sunnuntaina poikapuoleni kanssa, jonka vanha kissa oli ollut sairauksien takia pakko viedä lopetettavaksi. Vaikka sen tiesi etukäteen, oli ratkaisu ollut raastava ja he kaikki ikävöivät vielä pitkään ystäväänsä. Koira ja kissa ovat paljon enemmän kuin vain lemmikkejä. Ne ovat kavereita, jotka aistivat ja tietävät enemmän kuin aavistammekaan.
VastaaPoistaVoimia minultakin! Todella surullista! Ihmiset, joille eläin ei ole kaikki kaikessa eivät voi ymmärtää miten musertavaa on lemmikistä luopuminen, meillä ymmärretään.
VastaaPoistaT:Minna
Surullista. Koira oli tärkeä Anne- Marille. Ja samalla ilo teille koko perheelle. Luopuminen on raskasta.
VastaaPoistaEhkä se kuitenkin auttaa Anne-Maria ottamaan menetyksetkin huomioon tulevassa työssään ihmisten kohtaamisessa. Kaikella on tarkoituksensa.
Ikävä tuota Ella-koiraa on... vähitellen kevään iloa tyttärelle ja teille - muutto lähenee.