Juhannusviikolla

Juhannusviikko! Vaikkei olisi juhannustakaan, kesä on parhaimmillaan. Muutamana päivänä satanut vesi on ollut kirjaimellisesti taivaan lahja ja aivan korvaamattoman arvokas asia. Ilman noita sateita olisi syksyn satoennuste monin verroin surkeampi, mutta jos kesä nyt jatkuu sadetta ja poutaa vuorotellen, on mahdollisuus saada syksyllä upea sato kaikista luonnon antimista.

Puutarhassa kehittyvät luumut, kirsikat, viinimarjat, vadelmat, karhunvatukat ja karviaiset. Omenapuiden tilannetta en ole edes muistanut tarkistaa. Keväällä istuttamissani mansikantaimissa on reippaat raakileet. Peruna on hyvällä taimella myöhäisperunaa lukuunottamatta ja kylvökset varttuvat sekalaiseen tahtiin. Härkäpapu on kaikkein lupaavimmin kasvanut.

Hernettä kylvin sellaisen määrän, että jos se kasvaa, ei kukaan pääse syksyllä valittamaan herneenpalkojen vähyydestä. Olisi kiva päästä hernettä pakastamaankin. Kasvimaan reunoille heittelin kauraa ja sekin kasvaa jo täyttä vauhtia.

Kanalassa on myös iloisen juhlavat tunnelmat. Silkkikanat aloittivat kolmisen viikkoa sitten hautomishommat, joita kiuruvetiset maatiaiskanat sitten onnistuneesti jatkoivat. Kaksi kanoista otti hautomisen oikein sydämenasiakseen ja nyt on kahdella äitikanalla kuusi terhakkaa tipua hoivattavana. Äitikanojen kujerrus poikasille on jotakin niin suloista kuunneltavaa. On suloista katsella, kuinka pienistä pidetään huolta, kun he tulevat siipien alta kanalan lattialle ruokailemaan. Jos joku isommista kanoista tulee liian lähelle poikasia, kana häädetään sukkelasti loitommalle. Äitikanat erottaa muista pörhöllään olevista höyhenistä ja tuosta äidillisestä kujerruksesta, jota pikkutiput seuraavat.

Kanalassa on nyt monenikäistä sakkia ja useampi kukkopoika odottelee tulevaa kohtaloaan. Jos jollakulla on kukon tarvista, meiltä saa kirjavia, komeita kukkoja kahvipakettikaupalla. Muussa tapauksessa kukot päätyvät parempiin suihin. Sitä tarkoitusta varten Anne-Mari hankki haudutuspadan ja saattepa uskoa, että kukkopoika on herkkuruokaa.

Kannoimme Saaran kanssa viimeiset taimet vanhan talon puolelta kasvimaan laitaan. Istutan kaikki äippänät nyt ulos, satoi tai paistoi. Haluaisin jo saada vanhan tuvan kammareita kesäasuttavaan kuntoon ja kyllä kesä nyt on jo sillä mallilla, että ulkona saavat kasvit joko kuolla tai kasvaa. Hyysääminen ja harsoilu saa tältä kesältä riittää.

Tein työsopimuksen syyskuun loppuun asti, joten kotihommat tänä kesänä jäävät vapaapäivien varaan. Vapaapäivistä onkin tullut antoisia, kun nyt tulee paremmin suunniteltua tekemisiään etukäteen. Perheessämme on neljä työssäkävijää, joten teemme aina viikoksi-kahdeksi jääkaapin oveen listan, jossa näkyy kaikkien työvuorot ja perheen muut menot. Autojen käyttö täytyy suunnitella, kun muutenkin tahtoo kirkonkylän käyntejä tulla pitkin päivää.

Meillä on aika kivaa täällä. No, on hyttysiäkin. Minä sanon, että hyttyset kasvattavat luonnetta.