perjantai 27. marraskuuta 2020

Aamupäivän puuhommat



Minullahan oli tarkoitus tällä lomalla viettää mahdollisimman paljon aikaa metsässä puuhommissa. Nyt lomaa on vajaa viikko jäljellä ja tänään ehdin puuhommiin ensimmäisen kerran. 

Ihan metsään asti meidän ei edes Papan kanssa tarvinnut mennä, vaan raivasimme pienen pätkän "Etelänpuolle" menevää metsätietä. Tie meinaa ihan väkisin vesakoitua umpeen ja sen varrella kasvaa jo ihan moottorisahatyötä vaativia puita, jotka eivät ole mitään kasvatusmetsää.

Teimme Papan kanssa niin kauan kyin väsyimme ja tuli nälkä ja Pappa sanoi, että kyllä siinä kahden päivän polttopuut saatiin tehtyä.

Jos on viime talvien kaltaisia leutoja talvia edelleen, niin vuotuinen polttopuiden tarve on meillä noin 60 kuutiota. Sitä määrää ei meidän vanhankansan konsteilla yksi eläkeläispappa muiden hommiensa ohella teekään, vaan ostopuuta tarvitaan lisäksi. Toistaiseksi meille tuo hidas ja vaivalloinen nyhrääminen on ollut silkkaa iloa. Ehkä joskus olemme valmiit hommaamaan muutamaksi päiväksi koneapua hoitamaan koko urakan kerralla.

Oikein hyvältä liikunnalta tuntuu puiden kaato, karsiminen, katkominen ja pihan latoon kuskaaminen. Ja työn jälkien näkeminen on paras kiitos.

Ylimmässä kuvassa näkymä metsätieltä pihapiiriin päin ja alimmassa metsään päin.

6 kommenttia:

  1. Puiden tekeminen on jumppaa parhaimmillaan. Lihakset saavat tehdä töitä ja mieli virkistyy. Ja siinä hommassa näkee tehdyn työn tuloksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On minustakin hyvin mieleistä ja virkistävää. Ja kun vaihtelee tekemisiään - välillä kaataa ja karsii, välillä kasaa oksia, välillä kantaa puita - ei paikatkaan niin kipeydy ja jaksaa pidempään.

      Poista
  2. Menee teilläkin ihan kiitettävä määrä puuta, meillä menee arviolta 40 mottia ja tämä vuosi mennään pelkällä ostopuulla. Vähän kirpaisee mutta kun ei ole ollut aikaa tehdä puita. Vuoden päästä on sitten omaakin puuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurin syöppö meillä on tuo lämmityskattila, joka lämmittää käyttöveden ja pattereissa kiertävän veden. Kerran tai kaksi viikossa lämmitän talvisaikaan keittiössä olevaa leivinuunia ja takassa poltetaan puita, jos siltä tuntuu. Sen hellan käyttö on kyllä jäänyt ihan sähkökatkosten ajaksi. Viimeksi säikähdin ihan kamalasti, kun hellassa oli pitkästä aikaa tuli ja ulkoa sisälle tullut kissa hyppäsi uunin päälle kuuman hellan kautta. Minulle teki niin pahaa, mutta ei toisella edes anturat kärventyneet.Eihän se kissaparka voinut arvata, että yhtäkkiä hella onkin tulikuuma.
      Ennenvanhaan piti talossa olla vähintään kahden vuoden tarvetta vastaava määrä polttopuita, jotta oli aina kuivaa puuta poltettavaksi.Meillä ei kyllä ikuna siihen päästä. Pannuhuoneessa kuivatellaan viimeiset pari viikkoa ja saman tien poltetaan. Jos ei elämässä muita velvotteita olisi, niin kyllä minä voisin vaikka päivät pääksytysten tehdä polttopuita, mutta sitä aikaa joutuu vielä jonkun vuoden odottelemaan.

      Poista
  3. Hienoa kun tie taas aukeaa:) Kova homma siinä on. Hyvää viikonloppua teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo tie vei lapsuudessani metsän poikki "Etelänpuolen" pelloille. Nyt ne pellot kasvaa puuta.
      Tie on minulle vähän sellaista perinnemaisemaa.
      Samoin sinulle iloa viikonlopun hengähdykseen!

      Poista