sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Luojan kuvastin luonnossa

Pieni haikeus hiipi mieleen, kun äsken lähti autolastillinen viikonloppuvieraita kohti pääkaupunkiseutua. Kampaajatyttö ja vanhin poika oli käymässä ja Kampaajatyttö urakoi taas kaikkien hiukset kuntoon. Sanoinkin hänelle, että seuraavalla kerralla hänen täytyy jättää sakset kotiin, jotta ehtii tehdä muutakin kuin parturoida.

Isillä ja minulla oli oikea luksusviikonloppu. Siivosimme perjantaina vanhan talon puolelta yhden makuuhuoneen, lämmitimme sen ja petasimme sinne vuoteet. Tuo vanha talo on aivan unelmapaikka nukkua: siellä on kirjaimellisesti hiirenhiljaista, eli siellä ei rapistele edes hiiret, toisin kuin täällä uudella puolella. Ilmanvaihto pelaa vanhalla puolella ihan luontaisesti, kun talo on jo hitusen hatara. Kuitenkin lämpökin pysyy tallessa. Ensi yön nukumme taas suosiolla lasten kanssa täällä uuden talon puolella. Aamulla on kaikilla aikainen herätys ja vaara lasten iltariehaantumiselle kasvaa, jos isi ja äiti on toisessa talossa.

Elämme monella tapaa lintukodossa. Muistamme kiittää Taivaan Isää siitä, että kotimme on nyt täällä. Luoja puhuu luomakuntansa kautta jotenkin voimakkaammin kuin ennen. En minä muista lapsuudestani, että kaikki ihmiset olisivat olleet häikäistyneitä iltaruskosta tai aamu-usvasta. Ei luonnon yksityiskohdat - värit ja valot - olleet niin koskettavia kuin näinä aikoina. En muista ihailleeni ikkunoista avautuvia maisemia kerta toisensa jälkeen. Tämänpäiväinen uusi ilonaihe ikkunanäkymissä on ollut kynnetyt pellot.

Eräänä päivänä pohdin raamatunkohtaa, jossa mainitaan, että "kivet huutavat, jos nämä ovat vaiti".
Ajattelin, että ehkä Jumala laittaa luomakunnan saarnaamaan, jotta ihmiset käsittäisivät Jumalan pelastussuunnitelman.

Jumalan moninaiset siunaukset koskettakoon elämääsi. Kuuntele Jumalan puhetta juuri sinulle.

1 kommentti:

  1. Teillä olikin mukava viikonloppu, kun saitte tavata pitkästä aikaa isompia lapsia ja hekin pääsivät tutustumaan (ystävineen?) kotiinne näin syksyn tultua.
    Kaipaus on minullakin tavata lapsia, jotka asustavat kaukana ja eivät vieraile noin vain.

    VastaaPoista