Pakkanen lauhtui

-"Onpas siellä nyt lämmin!" hihkuivat aamulla kouluunlähtevät lapset, kun keittiön erkkerissä oleva lämpömittari näytti ulkolämpötilaksi kuutisentoista pakkasastetta. Totisesti "lämpöiseltä" ilma tuntuikin eläintenruokintareissulla, kun hommasta selvisi yksinkertaisilla housuvarustuksilla.

Koululaisia lähti tänä aamuna yksi enemmän, kun Anne-Mari lähti Mikkeliin äitin autoa lainaten aloittelemaan uusia opintojaan. Puusepän koulutus on varmasti yksi niitä Anne-Marin sydäntä lähellä olevista aloista. Tosin hänellä, niinkuin minullakin, olisi valtavasti kiinnostusta moneen sellaiseen alaan, jotka liittyvät läheisesti tähän maalla-asumiseen ja omavaraisuuteen pyrkimiseen.
Jos minulla olisi mahdollisuus ja oppia olisi tarjolla, olisin halukas opiskelemaan moottorisahan ja raivaussahan käyttöä, huoltoa ja korjaamista. Puutarha-ala olisi myös tavattoman mielenkiintoista.

Ladosta kuuluu rytmikäs, rauhallisentahtinen jymy, kun isi siellä halkoo kirveellä polttopuita. Kotimme hajumaailmaan on tullut uusi sävy, kun olemme alkaneet pitää leivinuunin, hellan ja takan kyljessä polttopuita kuivumassa. Puiden tuoksu on rauhoittava ja hyvä. Se tavallaan johdattaa poltettavien puiden savun hajuun, josta me kaikki myös pidämme.

Pari yötä nukuin kokeeksi takkahuoneessa, sänky uuninmuuriin kiinni vedettynä. Uunin muurin lämpö oli suloista selkää vasten, mutta takkahuoneen  sijainti talossa liikenteen solmukohtana ei tukenut pidempiaikaista sijoittumista takkahuoneeseen. Haikein mielin totesin, että kaikkea hyvää ei voi kerralla saada. Olen kuitenkin tyytyväinen, että meillä nyt on takka, jota kaupungissa asuessamme niin monta kertaa kylmyyden ja kosteuden iskiessä haaveilimme.

Vanha kukkomme tuli siis tiensä päähän. Oli mielenkiintoista havaita, mikä muutos kahdeksassa kanarouvassa tapahtui isännän "poismenon" jälkeen. Rouvat ovat olleet rentoja ja oma-aloitteisia ja liikkuvat kanalassa nyt täysin omien mielihalujensa mukaan: jos tekee mieli syödä, menevät syömään, jos haluavat lämmitellä lämpölampun alla, menevät lämmittelemään. Isännän seurassa kaikki tapahtui sen mukaan, mihin isäntä antoi luvan.

Uusi isäntä on vielä ollut totuttelemassa uuteen huusholliin uusien tipujen seurassa rönttähuoneessa. Emme tarkoituksella ole pitäneet kiirettä hänen siirtämisellään kanalan puolelle, kun tipujen joukosta ainakin kolme kanaa siirtyy myöhemmin keväämmällä kanajoukon jatkoksi ja saavat nyt tutustua toisiinsa rauhassa.

Yksi perheen koululaisista piti hakea kesken päivän kotiin. Vatsatauti oli iskenyt poikaan ihan kunnolla ja henkisesti varaudun, että meillä voi olla seuraavan parin viikon aikana siihen liittyvää puuhaa. Perheessämme ei ole kunnon vatsatautia sairastettukaan ikiaikoihin, joten nyt voisi olla sen aika.

Itse pyrin taudeilta nyt välttymään, sillä viimeviikkoisten työhaastattelujen johdosta alkaa allakkaani ilmestyä työvuoroja.

Kaunista talvea ja hymymieltä toivottelen näiden arkisten kuulumisien myötä niin Suomenmaan lukijoille, kuin sinne Irlantiin, Turkkiin, Israeliin, Norjaan, Ruotsiin kuin muuallekin.
Tarrataan kaksin käsin elämään kiinni tänään.