Mielijohdemunkit

Katselin toissailtana videodokumentteja Ukrainan karpaateilla elävästä iäkkäästä pariskunnasta. Ohjelmissa oli niin ihastuttavaa kuvausta pariskunnan luonnonläheisestä elämäntavasta kaikkine arjen askareineen, että tempauduin tunnelmaan mukaan.

Pariskunnan talon keittiön hellassa paloi koko ajan tuli ja hellan ääressä vanha emäntä askaroitsi eläintenhoidon lomassa. Ruuaksi hän laittoi keittoa, jossa oli ruskeita papuja, hapankaalia ja paljon sipulia. Keiton kiehuessa hän pyöräytti pienessä alumiinipannussa munkkeja auringonkukkaöljyssä. Kohonneen taikinan täti kaulitsi levyksi ja paineli siitä pienellä lasilla pyörylöitä. Kohonneet pyörylät hän paistoi ja latoi kulhoon. Hyppysellisen hän lisäsi tomusokeria munkkien sekaan ja puisteli munkkikuppia käsissään.

Kun pariskunta kädet pestyään ja ortodoksiseen tapaan ruuan siunattuaan kävi syömään papusoppaa ja munkkeja, tuli nälkä minullekin.

Tein aamulla kolmen desin taikinan, kun hiivaa oli vain niukka puolikas. Ihan riittävästi tuli meidän pienelle perheelle syötävää, eikä koko huusholliin ehtinyt rasvanhaju levitä, kun munkit paistuivat muutamassa minuutissa.

Jatkossakin varmaan teen munkit kaulitsemalla taikinan. Valmistus on nopeaa ja hiukan lituskaisen muotoiset munkit kypsyvät nopeammin. Ja aivan hyvin riittää sokeroinniksi tuo muutama tomusokerin hippu.