Uusi kouluvuosi - kahdeksan koululaista perheessä

Kyllä on ollut mukava tänään tehdä kotitöitä! Lopetin tänä aamuna viiden yön "työputken" vanhainkodissa ja sinä aikana jäivät pakostakin kotityöt vähemmälle. On niin mukavaa tiskata ja pestä pyykkiä, laittaa ruokaa ja kysellä huomisen aamun puurotilauksia kouluunlähteviltä.
Tänään alkoi jo lähihoitajaopiskelijoiden koulu ja peruskoulunsa päättäneen "ammattiopintoihin valmentava koulutus". Huomenna lähtee kuusi peruskoululaista - mahdoinkohan laskea oikein? Kuusi tuntuu oudon vähältä.
Ainoastaan yhdellä koululaisella koulu sijaitsee kävelymatkan päässä, niin tämä päivä merkitsi myös matkakorttipinkan lataamista. Kukaan koululaisista ei saa koulumatkalippujaan ilmaiseksi koulusta.

Kaikilla koululaisilla näyttää olevan tyytyväinen mieli koulun alkamisesta. Kukaan ei ole kaihonnut loman jatkumista. Tällainen mieliala enteilee innostunutta ja hyvää lukuvuoden alkua.
Kouluvuodesta tulee merkittävä erityisesti ammattiinsa valmistuvilla ja yhdellä tytöistä, jolla nyt alkaa peruskoulun viimeinen vuosi. Hän luonnollisesti pohtii jo tulevia urahaaveitaan.

Moni on viime aikoina jo kysellytkin ensi kesämme (jHs) suunnitelmista. Jo tässä vaiheessa on tullut päivänselväksi, että maallemuuttomme ei toteudu ainakaan koko perheen osalta vielä ensi kesänä. Näiden peruskoulunsa päättävien, ammattiopintoja aloittelevien asunto,- koulu- ja toimeentuloasioiden järjestymistä odotellessa me isin kanssa olemme päättäneet tehdä lujasti töitä ainakin vielä kesään 2016 asti Helsingissä. Siihen oivallisesti kannustaa myös  talon johdosta verottajan lähettämät lahja- ja perintöveromuistamiset. Unelmilla tahtoo olla hintansa ja tällä unelmalla se oli yllättävän suuri.

Eipä ole hämähäkinverkot päässeet Lautakankaan talon ovenpieliin tänä kesänä syntymään. Siitä ovat pitäneet huolen suvun nuoriso, joka on ilahduttavasti käynyt taloa asumassa äitini lisäksi. Kutkuttavan mukavalta tuntuu sekin ilmoille heitetty ajatus, jos vaikka ensi keväänä lähihoitajaksi valmistuva "Minä muutan maalle" -blogin Anne-Mari muuttaisikin maalle Lautakankaalle. Olisi siellä jo nyhtämässä juolavehniä tulevalta kasvimaalta meille valmiiksi.
Minusta on oikein mukavaa sekin, että Melskan perhe viihtyy talolla sanojensa mukaan hyvin.

Puolitoista, jos ei kaksikin kuukautta odotettu vesisade alkoi ryöpytä ulkona. Ei enää tahdo edes muistaa, mitä vesisade on ja miltä se helteen jälkeen tuoksuu. Kunhan nyt ei jäisi tuollaiseksi yhdeksi saavilliseksi. Sadetta kuuntelisi vaikka koko yön.

Taidan mennä vielä teekolpakkoni kanssa parvekkeelle hengittämään.
Pienimmät koululaiset nukkuu ja isi on töissä.

Olkaa tekin hyvillä mielin elämästä.