Loppuviikolla talolle

"Minäkin haluaisin lähteä kotiini" totesi nuorin pojista, kun kerroin isin ja minun tämänviikkoisesta matkasta talolle.
Lähdemme parin päivän päästä, viivymme pari yötä ja lapset jäävät tällä kertaa kotiin. Hoitovastuun kotona ottaa yksi isoista pojista ja yksi tytöistä.
Oikeastaan viimeinen jännitysmomentti matkan suhteen poistui tänään, kun äiti soitti talolta ja kertoi, että "vettä tulee raanoista vaikka kuinka ja sisällä on niin mukavan lämpöistä". Painesäiliön kuntoonsaaminen kesti hiukan oletettua kauemmin, mutta työn hoiti sama luotettava ammattilainen, joka aikoinaan teki putkityöt taloon sen valmistuessa. Nyt saamme rauhassa lotrata veden kanssa.

En edes muista, milloin viimeksi talolla kävin. Sopivaa mahdollisuutta ei vain ole tullut, koska kyllä edelleenkin teen päätökset jonnekin lähtemisestä pitkälti sen mukaan, missä minua tarvitaan eniten. Tiedän, että talo pysyy pystyssä ja puutarha rehottaa valtoimenaan, menen minä sinne katsomaan tahikka en. Varsinkin pihatöiden suhteen olen asennoitunut, että ensi kesänä paikalle mennään uudisraivaajahengellä. Sen verran reheviä kuvia olen paikanpäältä kuluneena vuotena saanut ja muutamankin äitini vuodatuspuhelun kuunnellut, että entisestä hoidetusta loistosta ei kovin paljoa ole jäljellä. Sen voin ilokseni todeta, että meiltä ei ainakaan työt lopu, mitä tulee pihaan ja puutarhaan. Ilman peltoja viljelevää vuokraisäntää olisi peltonikin retuperällä, mutta hänen ansiostaan ne ovat kaikkien aikojen parhaimmassa kunnossa.
Sitten kun kaipaa vaihtelua puutarhahommiin, löytyy metsästä raivattavaa vaikka pataljoonalle raivaussahanaisia ja -miehiä. Sanoin ensin "naisia", koska raivaussahan käyttö on niitä ensimmäisiä asioita, jotka pyydän Kuopion Veljen minulle opettamaan heti taloksi asetuttuani. Metsänraivaustyö on siitä kiitollista hommaa, että siinä näkee hyvin nopeasti työnsä tulokset.

Jokin aika sitten sain kutsun Pasilan kirjaston auditoriossa järjestettävään Mäntyiltaan. Tilaisuus on Etelä-Savon metsäkeskuksen järjestämä ja kutsu lienee osoitettu tällä suunnalla asuville metsänomistajille, joiden tiluksia on Etelä-Savon alueella. Kauaa ei minun tarvinnut ilmoittautumistani miettiä - sen verran metsäasiat minua kiinnostaa, että ilmainen lisäoppi männyn kasvatuksesta ja jalostuksesta on hyvin tervetullutta.

Huomasin juuri, että marraskuun alkupäivinä bloginpitoa tulee neljä vuotta täyteen. Muutamia alkuaikojen kirjoituksia luettuani huomasin, että hyvin paljon on neljän vuoden aikana elämäni muuttunut.
Neljä vuotta sitten huomioni keskipisteessä oli aika tarkkaan lapset. Perheen nuorin oli neljävuotias ja kotona asui väkeä reippaasti enemmän.

Nyt huomaan keskittyväni jo moneen kodin ja perheen ulkopuolella olevaan asiaan, mutta selvästikin teen jatkuvasti korjausliikettä takaisin kotiin päin. Tasapaino perheen ja kodin ulkopuolisten asioiden välillä pitää olla kotivoittoista, jotta lapset voivat hyvin ja arjen tasapaino säilyy kodin seinien sisäpuolella.
Maailma kodin ulkopuolella on monella tapaa rajua, ennalta-arvaamatonta, tunteetonta ja laskelmoivaa, niin silloin kodin ilmaston levollisuus, luotettavuus, jatkuvuus, turvallisuus ja ennalta-arvattavuus täytyy aina säilyttää. Tylsistäkin rutiineista pidetään kiinni, koska ne luovat turvallisuutta niin lapselle kuin aikuiselle. Pienien asioiden arvostaminen, esimerkiksi jokapäiväinen ruoka, puhtaus, lepo ja uni, joutenolo, yksinolo tai toisten seura, terveys, koulu ja työ, koti ja läheisten läsnäolo, ovat asioita, joista muistutamme toisiamme jokapäiväisinä kiitoksenaiheina.

Sitten kun jokainen lapsista on muuttanut omilleen, vapautuu vanhemmilta voimia ja energiaa tehdä kaikkia niitä maailman asioita, mitä on aina pitänyt tärkeinä, olisi ehkä joskus halunnutkin tehdä, mutta jotka asetti toissijaisiksi silloin, kun halusi rakentaa lapsensa maailmasta ehjää ja vahvaa.
Vaan tässä yhteydessä mainittakoon, että en minä kyllä lasten ollessa pieniä edes unissani haaveillut maallemuutosta ja maatöistä. Tämä haave on aika tuore ja nyt se haave alkaa näyttää jo melkein valmiilta muutettavaksi todeksi elämäksi.

Taidan sanojeni vakuudeksi valita muutamia rakkaita ja merkittäviä tavaroita ja viedä ne jo omaan kotiin.