Kotopäivää

Kukkakaalikeittoa, korvapuusteja ja  omenapaistosta oli tänään ruokalistalla leppoisan kotipäivän kunniaksi. Miehelläkin oli vapaapäivä sitten loppujenlopuksi, vaikka koko aamupäivän odotteli ylityökutsua. Minua hätisteltiin neljälle eri työkeikalle ja päättäväisesti kieltäydyin jokaisesta. Mielessäni kävi päivän mittaan, missä mahtaa olla kaikki työttömät, kun toisilla olisi työtä neljän ihmisen edestä.
Kotihommat olivat niin huonolla tolalla, että minun oli pakko huudattaa pyykkikonetta taukoamatta. Koska mies oli alttiisti auttamassa, hän juoksutti vaatteita kuivuriin.
Vapaapäivään kuuluu myös päiväunet ja niiden ansiosta pidennän työaikaani illasta. Tiskiä, pyykkiä ja huomisten eväiden laittoa on vielä ohjelmassa iltayhdeksän jälkeen.

Lämpötila ulkona enteilee sitä, että käsineitä ja pipoja etsiskellään kohta käyttöön. Edelleen ihmettelen sitä piirrettä joillakin lapsilla, että ihannetila on pärjätä mahdollisimman vähällä vaatetuksella. En tiedä, mikä siinä oikein on taustalla, kun takin ottaminen aamulla mukaan on erittäin vastenmielistä. Minusta viluntunne on sen verran epämiellyttävää, että rahtaan mielummin mukanani turhia vaatteita kuin palelen.

Sauna sopii hyvin vapaapäivän iltaan. Meillä se tarkoittaa myös lämpimiä yöunia olohuoneessa nukkuville, kun sauna on olohuoneen seinän takana.
Saunan jälkeen Nöpöstiinan kutomat villasukat jalkaan, niin johan on elämä kaikinpuolin mallillaan.
Hyvänmallista viikonjatkoa toivottelen teillekin.