Se on nyt lyöty lukkoon, että Maatalouskoululainen lähtee 12.30 bussilla huomenna Kangasniemelle. Sopivasti siellä on myös Kuopion veli ja tämä hakee tulijan viiden pintaan Helsingin autolta.
Maatalouskoululainen pakkaa mukaan hirmukassillisen lasipurkkeja ja -pulloja, sekä pakasterasioita.
Tein hänelle tarjouksen: jos mummolan lähimetsiköistä löytyy puolukoita poimurilla kerättäväksi, ostan häneltä 4e kilo ja vaikka 100 kiloa. Ennen vanhaan kunnon puolukkapaikalta keräsi poimurin kanssa ämpärillisen puolessa tunnissa, joten jos marjaa on, 100 kiloa on realistista kerätä kuukaudessa.
Mies säästyi lentokenttälinjoilta, sai ajettavakseen ihan tuttuja linjoja yhdentoista tunnin ajaksi. Kävi saunassa ja nyt makaa tuolla oikosenaan puolipökkyrässä ja Tirtetta yrittää vielä laittaa sirkusleikkiä pystyyn.
Kello on yhdeksän ja olen saanut kaikki "alaikäiset" koululaiset pehkuihinsa! Vielä viikko sitten tähän aikaan puolet sakista leikki parvekkeella, toinen puoli potki jalkapalloa vihreällä kentällä.
Lauttasaaren lukion abeilla on perinteitä. Yksi vanha perinne on, että viimeinen yö ennen koulun alkua elokuussa nukutaan koulun pihalla. (Varmaan perinne kuvastaa sitä, kuinka onnellisia he ovat päästessään kouluun vielä yhdeksi vuodeksi.) Meidänkin lukiolaispoika oli viime yön (koska heidän koulunsa alkoi siis tänään maanantaina) koulun pihalla, mutta ei kai siellä sitten kauheasti nukuttu, kun ei mitään nukkumiseen tarkoitettuja tekstiilitarvikkeita mukana ollut. Petivaatteista on outo puhua, kun kerran nukkumapaikka on koulun piha.
Kovasti yritän miettiä, mitä muuta koululaiset tarvitsevat mukaansa kouluun kuin penaalin, repun, muutaman kynän, asialliset vaatteet, mielellään samanpariset sukat ja kengät. Matkantekijöille on liputkin ladattu.
(Maksaa muuten helsinkiläisen koululaisen matkalippu 20:ksi päiväksi n.14 euroa. Jos on neljä lipuntarvitsijaa, on sitten vähän enemmän.)
Maalla ennenvanhaan veimme naisopettajalle ensimmäisenä koulupäivänä kukkakimpun kotipihasta. Minä vein tavallisesti valkoisia syreenihortensioita. Ei siihen maailmanaikaan kukaan ollut kukille edes allerginen.
Voihan pihkura tätä bloggeria!!! Kirjoitin pitkän kommentin ja nyt se hävisi. Uusi yritys.
VastaaPoistaTytön bussikortti maksaa Kelan tuen jälkeen 43e!! kuukaudessa, on se vaan niin väärin kun vertaa teidän hintoihin. 80-luvulla kun miehen kanssa opiskeltiin ammattiin, niin koulusta tuli kirjat ja bussikortit eikä niistä maksettu mitään itse. Toista on nykyään...
Puolukka kelpaisi tännekin. Viime syksynä sain synttärilahjaksi ämpärillisen, voisikohan nyt toivoa samaa?
Mekin hahmotellaan, minäkin mietin että mitäs se pikkukoululainen repun lisäksi tarvitsee, no tänään ostettiin penaali. Kallion kirkossa siunattiin kouluun lähtijät, oli muuten koskettava tilaisuus ei ollut kuivia silmäpareja alttarilla kun kanttorikin pisti taustalle Maan korvessa...
VastaaPoistaLuojan kiitos ei oo enää kuin yksi koululainen, kuukausilippu Lpr:ssa maksaa liki 50e.
VastaaPoistaMukavaa koulunalkua jokaiselle koululaiselle. Ja maatalouskoululaiselle paljon puolukoita! Kyllä niitä pian alkaa löytyä ja vielä voi saada hyviä mustikoitakin. Mukavia poimintailmoja! Ja kohta nousevat sienetkin...
VastaaPoistaKukahan mahtoi olla kuskina tänään.
VastaaPoista"Lentokenttäbussin matkustajat kokivat maanantaina vaaratilanteen, kun kuljettaja ajoi harhaan ja peruutti moottoritiellä...
Mommon mukaan lentokentältä kello 13.11 lähtenyt bussi numero 615 kääntyi Tuusulanväylältä väärälle rampille, ja kuljettaja peruutti rampin loppupäästä takaisin moottoritielle. Takaa tulleet rekat mahtuivat juuri ja juuri bussin ohi."
Puolukoista minäkin haaveilen. Voisin kyllä itse käydä poimimassa, jos olisi marjastuspaikka tiedossa ja joku kaveriksi.
Meillä on neljä koululaista, joista vanhin, lukiolainen, tarvitsee kuukausilipun bussiin: 40€. Loppu porukka (4-, 7- ja 9-luokkalaiset) sitten kulkeekin minun kyydissä, en edes uskalla laskea mitä maksaa se lysti, kun kuljetan heitä joka aamu 13km suuntaansa ja iltapäivällä haen sitten kotiin päin (yhteensä siis 52km päivässä).. Näitä on pakko kuljettaa, ovat steinerkoulussa jonne ei kyytejä kustanneta eikä täällä meillä päin kulje oikein bussit siihen suuntaan. Siihen sitten vielä koulumaksut päälle.. saa nähdä miten talous kestää tämän koulumuodon. Toivottavasti jotenkin.
VastaaPoistaSääliksi käy sitä kuskia. Kerran olin bussissa, jonka kuljettaja (parikymppinen) ajoi Viikin pysäkin ohi. Joukko vihaisia matkustajia meni huutamaan törkeitä kuskille. Kuski sitten peruutti pysäkin viereen, mutta matkustajat eivät suostuneet jäädä pois! Joutuivat istua kyydissä Jakomäkeen asti, eli pitkän matkan.
VastaaPoistaKiitos Pappilan Mummo toivotuksista!
Terv. Maatalouskoululainen
Hyvää koulunalkua kaikille koulukkaille ja vanhemmilleen!
VastaaPoistaHei! Minua kiinnostaisi tietää, miksi olette valinneet asuinpaikaksi Ruoholahden. Eikö siellä ole melko kallista noin isolle perheelle? Helsingissä olisi varmaan edullisempiakin asuinalueita, tai vaikkapa Vantaalla. Asutteko omassa asunnossa vai vuokralla? Olen viime aikoina jäänyt vähän koukkuun tähän blogiin, vaikka meillä ei ole yhteistä varmaan muuta kuin säästäväisyys ;) Minä olen vapaaehtoisesti lapseton nuori uranainen :D
VastaaPoistaMukavaa jatkoa sinulle! Kiva kun päivität niin usein tätä blogia :)
Tervehdys, Sinulle! (minusta on tyhmää kutsua ihmistä "anonyymiksi", mutta hei kuitenkin sinulle nuori naiskommentoija).
VastaaPoistaAsuimme 16 vuotta sitten Koskelassa miehen työpaikan työsuhdeasunnossa, taisi olla kolmio ja vuokra hyvin kohtuullinen, emme edes muista enää, minkä verran. Bussiliikenteellä ei ollut suuria työsuhdeasuntoja, joten laitoimme viiden lapsen vanhempina asuntohakemuksen Helsingin kaupungille.
Kävimme yhtenä sunnuntai-iltapäivänä katselemassa uusia asuntoalueita ja poikkesimme uuden Ruoholahden kulmille. Paikka oli jyrätty tasaiseksi, vain metron uloskäyntikoppero törötti keskellä kivistä tannerta. En ollut koskaan nähnyt mitään niin ankeaa. Metallisia putkenpätkiä näkyi maasta siellä täällä. Laitoin asuntohakemukseen asuntoaluetoiveisiin, että MISTÄ TAHANSA MUUALTA, MUTTA EI RUOHOLAHDESTA!
Meille tarjottiin pientä neliötä aivan Itämerenkadun alkupäästä. Kävimme miehen kanssa rakennustyömaalla asuntoa katsomassa ja totesimme ensiksikin, että niin pieneen asuntoon ei ole järkevää muuttaa, vaikka pääsisikin uuteen. Lisäksi ulos tullessa pöhähti Mechelininkadun liikenne suoraan silmille. Ajattelin, että ei kukaan tuo lapsiaan tänne asumaan.
Koska kieltäydyimme asunnosta, seuraavaa tarjousta saimme odottaa vuoden.
Meille tarjottiin 105,5 neliön asuntoa RUOHOLAHDESTA, 5 huonetta,k ja sauna. Vuokra oli tuhannen euron pintaan.
Kävimme tätä asuntoa katsomassa, oli juuri valmistunut.7-henkiselle perheelle ruhtinaallisen tilava, sijainti erinomainen, ympäristö aivan kamala. Vuokrakin vähän hirvitti.
Kysyimme monelta neuvoa, mitä kannattaa tehdä ja kaikki olivat kanssamme yhtä mieltä, että kuitenkin kannattaa, kun on uusi talo ja vuokra kuitenkin kohtuullinen vapaiden markkinoiden vuokriin verrattuna.
Jossain vaiheessa katselimme Vantaan puolelta asumisoikeusomakotitaloja. Kun laskimme, mitä maksaa auton hankinta ja ylläpito, sekä koko perheen bussiliput, asuminen Ruoholahdessa hyvien liikenneyhteyksien varrella tuli reilusti edullisemmaksi. Nythän olemme ilman autoa.
Vuokra on noussut hyvin hillitysti: se on nyt 1150e kuukaudessa ja siihen kuuluu vesimaksut.
Kaiken lisäksi kaupungin asuntotoimistosta sanottiin, että edes tämän kokoisten vuokra-asuntojen saaminen on kiven alla, suuremmasta on turha haaveilla. Emme enää ole edes haaveilleet.
Nyt jaksamme mainiosti asua tämän loppuajan täällä, kun viimeistään kesällä 2015 muutamme suureen omakotitaloon peltojen ja metsän keskelle!
Ruoholahti on hyvin lapsiystävällistä aluetta. Sen lisäksi täällä asuu paljon vanhuksia ja vammaisia tukiasunnoissa. Lapsilla riittää kavereita ja enimmäkseen täällä liikkuessa voi olla turvallisella mielellä.
Kiitos vastauksesta! Oli mielenkiintoista lukea. Todella halvalla saatte kyllä asua :) Minullakin on unelma omakotitalosta, joten ehkäpä meillä sittenkin on enemmän jotain yhteistä! -Irina
VastaaPoista