Ei tarvita lemmikkiä, ei televisiota tai lastenelokuvia, tätien ja enojen huvitukseksi riittää kohta kaksivuotias.
Edellisestä tapaamisesta oli jo muutama päivä ja niinpä Melskan ympärillä pörrää jatkuvasti huomionkipeitä ja hellittelynhaluisia eri-ikäisiä tätejä ja enoja.
Melskalta kysyttiin äsken "onko kivaa, kun sä tuut meille 10. päivä yökylään?" Hyvin puhetta jo ymmärtävä lapsi vastasi:
- "Ei oo!"
Lapsenlapsi jäi tänne leikkimään ja äitinsä palasi kotiin laittamaan ruokaa. Maatalouskoululainen saa taas leikkiä teiniäitiä sydämensä kyllyydestä, kun kuuden pintaan palauttaa lapsen toiselle puolelle kaupunkia.
Melskan vanhemmat lähtevät 10. päivä Ruotsiin hautajaisiin. Heillä on hyvin raskas matka, joten on parempi, että keskittyvät matkaan kahdestaan ja elohopeapallero jää meille siksi aikaa.
Matka on raskas, mutta se on hyvä tehdä, jotta he voivat vielä kerran käydä kaikki läpi yhdessä koko perheenä ja sukuna. Läheisten tuki ja läsnäolo kun on pienen poismenneen tytön vanhemmille ja isovanhemmille parasta apua.
Tämä kesä jää meidän kaikkien mieleen upean kauniina kesänä, jonka hehkuun ja ihanuuteen annettiin kestettäväksi ja läpikäytäväksi suuri ja raskas taakka. Tämänkin hetken lohdutus on se, että pienen poismenneen tytön osa on nyt hyvä. Taakankantajat olemme me tänne jääneet.
Voimia lähetän vanhemmilleen.♥
VastaaPoistaVoih, miten surullista :(
VastaaPoista