Kesä luovuttaa

Lämmin elokuun lopun päivä tuntui siltä, kuin kesä sanoisi hyvästejä. Päivä tuntui lyhyeltä ja jotenkin alakuloiselta. Sinnikkäästi parvekkeemme ohi kulkevat ihmiset pukeutuivat hellevaatteisiin ja kesäläpsyttimiin, mutta silti tuntui, kuin syksy olisi ilkkunut naapuritalon takana.
Minun pieneen alakuloon oli myös se syy, että halusin itse kysyä ja kuulla, kuinka mummo ja pappa voivat. Iloisten, toimeliaiden päivien jälkeen he huomaavat olevansa suuressa talossa taas ihan kahden.
Joskus aikaisemmin, kun vieraiden paljous oli heidät uuvuttaa, kahdestaan jääminen oli huojentavaa ja he pääsivät lepäämään ylimääräiseltä työltä ja touhulta. Nyt en ole ihan varma siitä, onko kahdestaan jääminen pelkästään mukavaa.

Yhtenä yönä näin taas unta mummolasta. Taas näin unta, että vanha talo oli tulessa. Minä vain seisoin uuden talon keittiössä ja valkkasin pikkulusikoita, mitkä pitäisi pelastaa tulipalolta.
Edellisen kerran, kun näin unta mummolasta, nukuimme koko perhe vanhan talon ulkoeteisen lattialla. Yhtäkkiä nousee hirmuinen myrsky ja hyökkään ulos ja latoon etsimään viitaketta, että kaura pitäisi niittää ennen sadetta. Viitaketta ei löytynyt mistään.

Lapsuudessani tulipalot ja myrskyt olivat asioita, joita myös aikuiset tuntuivat pelkäävän. Ainakaan aikuiset eivät pystyneet luomaan lapselle turvallisuuden tunnetta myrskyn myllertäessä tai paloautojen kiirehtiessä pillit ulvoen savupilviä kohti.

Uutisista on pitänyt katsoa ja kuunnella edes jotakin tietoa siitä, kuinka ihmiset selviävät luonnon voimien iskiessä turvallista arkea hajoittamaan. Tietysti myös rukoilen, että Jumala antaisi hirmumyrskyn laantua ja ihmiset pääsisivät vähin hankaluuksin tästä koetuksesta. Olen myös ajatellut, miltä tuntuisi helsinkiläisistä evakuointimääräys.

On se hyvä, että pienet arjen asiat pitää meitä tiukasti kieputuksessaan. Joku kaappien kurkistelija oli jättänyt uusimman pakastimen oven raolleen ja kun äsken aloin laittaa pakastimiin mummolan kuorman herkkuja, vesi valui pakastimen ovesta ja lokeroiden luukuista. Useamman tunnin oli varmasti ovi ehtinyt olla auki ja se tietää sitä, että lähiviikkoina on sulatettava jo uusikin pakastin, koska paksu huurre sinne nyt taatusti kertyy.

Huomenna meillä syödään jotakin hyvää kesäkurpitsasta. Oliskohan keittoa, johon tulee Koskenlaskijajuustoa.